Tämä teksti on osa puhetta, jolla Jeesus hyvästelee oppilaansa Johanneksen evankeliumissa. Ennen vangitsemistaan Jeesus valmistelee omiaan todellisuuteen, joka on meillekin tuttu: näkymättömän Kristuksen aikaan. Tällöin Kristus ei enää kulje maan päällä Nasaretin Jeesuksen hahmossa. Hän on kuitenkin edelleen kohdattavissa täällä myös ihmishahmoisena – seuraajissaan.

Mitä Jeesuksen seuraajilta voi sitten odottaa? Ja mitä me voimme ajatella itsestämme Kristuksen seuraajina? Nostan asiasta kolme pointtia.

ENSIMMÄINEN NÄKÖKULMA on inhimillinen ja lohdullinen. Kristuksen seuraaja ei ole lähettäjäänsä suurempi – Jumalaa suurempi.

Olen itsekin puhunut nöyrästi siitä, miten olemme vain pieniä ihmisiä. Teoriassa on helppo tietää olevansa paljon Jumalaa pienempi – mutta silti voi samalla luulla, että Jumalan hommissa minun pitäisi kuitenkin pystyä kaikkeen tai melkein kaikkeen. Korjaamaan kaiken senkin, mitä Jumala ei ole vielä tähän mennessä korjannut. Mutta silti ei pysty. Ei osaa, jaksa eikä voi.

Mitä ei voi tehdä, sitä ei myöskään tarvitse tehdä. Tämän kun muistaa ja toimii sen mukaan, on onnellinen.

TOINEN NÄKÖKULMA on tarpeellinen varoitus. Kirkkohistoria ja ajankohtaiset tapahtumat opettavat, että opetuslapsen vaatteissa kulkee joskus niitäkin, joita ei kannata uskoa ja joihin ei kannata luottaa.

Ihmisellä on joskus valtava kaipaus ja tarve löytää maan päältä Kristus, tien näyttäjä, totuuden ja lohdun tuoja. Silti terve järki ja kriittisyys ovat paikallaan, sillä kuten Jeesuksen päivinä, liikkeellä on myös kavaltaja. On huijareita ja hyväksikäyttäjiä, jotka pettävät Kristuksen nimissä, jopa täysin tietoisesti.

Heidän lisäkseen Kristuksen seuraajissa on vielä ihmisiä, jotka tarkoittavat hyvää, mutta joilla on täysin harhaiset luulot itsestään ja omasta toiminnastaan. Heidänkin seuraamisensa voi olla vaarallista.

VIIMEINEN NÄKÖKULMA on vahvistava lupaus. Todellisuus on kyllä kirjavaa täällä maan päällä. Pahuus on todellista ja ihmiset ovat vain ihmisiä. Ja siitä huolimatta Kristus todella on seuraajissaan. Sen tietää jokainen, jonka toinen ihminen on kohdannut syvästi ymmärtäen, arvostaen, lohduttaen ja armahtaen.

Joskus Kristus todella kulkee meidän kengissämme ja toimii meissä. Näkee meidän silmillämme, kuulee meidän korvillamme, puhuu meidän suullamme. Kantaa ja halaa meidän käsivarsillamme. Itse Kristus. Itse Jumala.

Johanneksen evankeliumi 13:16–20

Minä vakuutan teille: palvelija ei ole suurempi kuin isäntänsä eikä lähettiläs suurempi kuin lähettäjänsä. Kun tiedätte tämän ja toimitte sen mukaisesti, olette onnellisia.

En tarkoita teitä kaikkia. Tiedän kyllä, ketkä olen valinnut. Kirjoitusten on toteuduttava: ”Se, joka söi minun leipääni, alkoi potkia minua vastaan.”

– – Minä vakuutan teille: Se, joka ottaa vastaan minun lähettilääni, ottaa vastaan minut. Ja se, joka ottaa vastaan minut, ottaa vastaan minun lähettäjäni.

UT2020

21. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Jeesuksen lähettiläät”.

Tekstit: Ps. 67:8, Ps. 145:8–13, Ps. 67:3, Aam. 7:10–15, Gal. 4:12–20, Joh. 13:16–20.
Liturginen väri on vihreä.
Alttarilla on kaksi kynttilää.
Kolehti: Ekumeenisen lähetyspyhän vapaasti valittava kolehti yhdelle tai useammalle seurakunnan tukemalle lähetysjärjestölle.