Makustelemme evankeliumitekstejä yleensä pieni pala kerrallaan. Sitenhän niitä kirkossa luetaan ja kuullaan. Voi olla hämmästyttävä elämys lukea monta lukua kerralla, kokonaisuutena, ja miettiä yleisvaikutelmaa.
Vahvin vaikutelmani Markuksen evankeliumin alusta on väkevä, kaoottinen ja kahtiajakoinen maailma.
On valon puoli eli Jumalan valta. Edelläkävijä kuuluttaa kääntymystä ja lupaa väkevän julistajan tuloa. Sitten Jeesus tulee kasteelle. Henki laskeutuu häneen kyyhkysen lailla ja Jumala ilmoittaa rakastavansa häntä. Jeesus käy erämaassa ja alkaa julistaa, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle.
Sitten sukelletaan ihmisten maailmaan, joka on lähinnä pahojen henkien maailma. On tungosta, demoneja ja laumoittain sairaita. Riennetään paikasta paikkaan. Valmista ei tule, sillä sairaita ja demoneja riittää loputtomiin. Aamuyöllä Jeesus tankkaa rukouksessa Jumalan voimaa, ja taas mennään.
ILOSANOMA ON siinä, että Jumalan valtakunta on lähellä ja Jeesus on Jumalan rakas Poika. Mutta nämä asiat aukeavat harvoille. Useimmille Jeesus on jotain, joka vilahtaa ohi.
Markuksen evankeliumin maailmaan on vaikea eläytyä, kun oma elämä ei ole sairautta ja demonien kauhua. Pahojen henkien hallitsema maailma tuntuu vieraalta. Mitä annettavaa tämän kirjan kuvaamalla Jeesuksella on meille, joille pahat henget eivät ole todellisia?
Toisaalta myös nykyinen maailma on ahdistavan kaaoksen maailma. Voi täälläkin olla voimaton, turvaton ja sattuman armoilla. Yhä useampi on.
Jos ajattelen nykymaailman kaaosvoimia, mieleen tulee ensiksi julmuus. Ihmisen kyky kivettyä muiden kärsimyksille, pelata niillä, hankkia valtaa niiden kautta. Toiseksi ahneus, piittaamattomuus ja itsekkyys, joihin ympäristö tuhoutuu. Kolmanneksi yksinäisyys, sillä se pystyy tappamaan ihmisestä kaiken toivon. Neljänneksi elämän merkityksettömyys, sisällön puute.
Pahoista hengistä vapautuminen on pelastumista tuhon voimilta.
Jumalan valtakunta, yhteys Jumalan maailmaan, on täysin erilaista kuin kaaoksen myllerrys. Tuhovoimien riepottaessa tahjuaa, miten paljon merkitsee elämän suunnan muuttuminen, uudistuminen, Henki meissä, rakkautensa ilmaiseva Jumala.
Ja se, että ne ottaa vastaan. Ankkuroituu niihin sen sijaan, että antaa niiden vain välähtää ohi.
Anni Pesonen
Kirjoittaja on teologian tohtori ja toimii hengellisen ohjauksen pastorina Turussa.
Markuksen evankeliumi 1:29–39
– – Illalla auringonlaskun jälkeen Jeesuksen luokse tuotiin kaikki sairaat ja demonien vaivaamat. Koko kaupunki oli kerääntynyt talon edustalle. Jeesus paransi ihmisiä monenlaisista sairauksista ja karkotti monta demonia. – –
Kun Jeesus nousi varhain aamulla, oli vielä pimeää. Hän lähti ulos ja vetäytyi syrjäiseen paikkaan rukoilemaan. – – oppilaat lähtivät etsimään Jeesusta. He löysivät hänet ja sanoivat: ”Kaikki etsivät sinua.” Jeesus vastasi: ”Lähdetään lähistöllä oleviin kyliin. Minun on julistettava ilosanomaa myös niissä. – – ” Niin Jeesus kiersi kaikkialla Galileassa. Hän opetti synagogissa ja karkotti demoneja.
(UT2020)
- 3. sunnuntai loppiaisesta on aiheeltaan ”Jeesus herättää uskon”.
- Tekstit: Ps. 97:6, Ps. 102:16–23, Ps. 97:9, 5.Moos 32:36–39, 2.Kor. 1:3–7, Mark. 1:29–39.
- Liturginen väri on vihreä.
- Alttarilla on kaksi kynttilää.
- Kolehti kerätään kristittyjen yhteyden edistämiseen Suomen Ekumeenisen Neuvoston kautta.