Sotainvalidien Veljesliitto on päättänyt luopua Sotainvalidien viikosta ja siirtyä juhlimaan perustamispäiväänsä 18. elokuuta Sotainvalidi-päivänä.
Sotainvalidien viikkoa on vietetty vuodesta 1944 alkaen. Viime vuosina se on sijoittunut alkusyksyyn. Viikolla on haluttu muistuttaa sota-aikana tehdyistä uhrauksista. Siihen liittyi myös valtakunnallinen Sotainvalidien syyskeräys, jonka tuotot olivat monen piirin ja osaston toiminnan elinehto.
Sittemmin Veljesliitto on luopunut valtakunnallisesta keräyksestään ja liittynyt mukaan Sotiemme veteraanit -keräykseen. Sotiemme Veteraanit -varainhankinnassa ovat mukana kaikki kolme veteraanijärjestöä: Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto ja Rintamaveteraaniliitto sekä sotaleskiä edustava Kaatuneitten Omaisten Liitto.
Nyt Sotainvalidien Veljesliitto siirtyy juhlistamaan perustamispäiväänsä 18. elokuuta Sotainvalidi-päivänä. Ensimmäistä Sotainvalidi-päivää vietetään Helsingissä ja samalla järjestetään puolustusministerin myöntämien sotainvalidien ansioristien valtakunnallinen jakotilaisuus. Jatkossa Sotainvalidi-päivää vietetään myös maakunnissa.
Sotainvalidien Veljesliitto on sotainvalidien itsensä vuonna 1940 perustama huolto-, etu- ja veljesjärjestö. Liiton perustavassa kokouksessa Jyväskylässä oli läsnä muun muassa sotamarsalkka Mannerheim. Vapaussodan invalidit lahjoittivat uudelle liitolle 1,2 miljoonaa silloista markkaa huoltotyön aloittamiseksi sodissa vammautuneiden keskuudessa. Huhtikuussa 1945 pidetyssä liittokokouksessa liitto muutti sääntöjään niin, että jäseniksi hyväksyttiin kaikkien Suomen sotien invalidit. Muutoksen myötä jäsenyys avautui myös taistelevia joukkoja avustaneille henkilöille sekä sisällissodassa punaisten puolella haavoittuneille.
Vuoden 2016 alkaessa sotainvalideja oli elossa noin 3 170. Puoliso- ja leskijäseniä järjestöllä on noin 9 500.
Suomessa vietetään sotaveteraanien kunniaksi myös Kansallista veteraanipäivää 27. huhtikuuta. Sitä vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1987 osana Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuotta.