Viime vuoden helmikuu muutti maailmaa. Ukrainan sodan alkamisen myötä nykyihmiselle aika kaukaiseksi jäänyt mahdollisuus sodasta muuttui pelottavankin todelliseksi.

Ruotsin kirkon arkkipiispa lähetti viime joulukuussa seurakuntien kirkkoherroille kirjeen, jossa hän kehotti seurakuntia lisäämään valmiuttaan, jos sotatoimet laajenisivat Ruotsiin.

Suomessa ollaan varautumisessa monta askelta naapurimaata pidemmällä. Myös kirkko on meillä muiden viranomaisten tavoin varautunut sotaan, vaikka asiasta ei suurta meteliä pidetäkään.

Kirkkohallituksen kirkkoneuvos Petri Määttä toimii oman toimensa ohella kirkon valmiuspäällikkönä. Määtän mukaan lainsäädäntö edellyttää, että kirkon tulee pystyä hoitamaan perustehtäväänsä kaikissa olosuhteissa.

– Esimerkiksi vainajien huolto ja hautaustoimesta huolehtiminen tapahtuu hautaustoimilain pohjalta. Henkinen huolto ja siihen varautuminen ovat myös lakisääteisiä tehtäviämme.

Mahdollisessa sotatilanteessa kirkko ei valmiuspäällikön mukaan ala kehittelemään mitään uusia toimintatapoja.

– Huolehdimme edelleen perustehtävistämme. Toki asioita priorisoidaan.

Pääpaino asetetaan yhteisten jumalanpalvelusten toimittamiselle, kirkollisille toimituksille, sielunhoidolle ja diakoniselle toiminnalle.

Sodan aikana kirkon henkilöstömäärä vähenee, kun osa sen työntekijöistä siirtyy puolustusvoimien määräämiin tehtäviin.

– Noista tehtävistä vapautetut jäävät normaaleihin tehtäviinsä. Lisävoimia seurakuntiin saadaan esimerkiksi eläkkeellä olevista kirkon työntekijöistä.

Sotatilanteessa kirkko käyttää välttämättömiä kiinteistöjään, muita annetaan esimerkiksi majoituskäyttöön. Kuva: Jukka Granström

Kiinteistöistä varataan poikkeusoloissa seurakunnan omaan käyttöön perustoimintojen kannalta välttämättömät rakennukset ja tilat. Seurakunnan omia kiinteistöjä varaudutaan antamaan joukkomajoituksen käyttöön.

– Hautausmaalla puolestaan tulee esimerkiksi olla alue, joka pidetään varattuna suuronnettomuuden sekä poikkeusolojen aiheuttamaan tarpeeseen.

Sodan kaltaisessa äärimmäisessä poikkeustilanteessa henkisen kriisinkestävyyden merkitys korostuu.

– Yhteiskunnassa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että kirkolla on tässä hyvin tärkeä rooli. Asia huomattiin jo viime sotien aikana.

Määtän mukaan kirkolla on vielä yksi valtti liittyen kriisinkestävyyteen.

– Me pystymme traditiostamme ja pitkästä historiasta käsin sanoittamaan pahoissakin paikoissa sitä, että tämä tilanne menee ohi. Toivon säilyminen on valtavan tärkeä selviytymiskeino.

Seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä varautuminen poikkeustilanteisiin on käytännössä pohjustettu valmiussuunnitelmilla.

Valmiussuunnitelma on osa jatkuvaa prosessia, jossa tunnistetaan uhkia, suunnitellaan toimintamalleja, testataan suunnitelmia sekä kehitetään yhteistoimintaa muiden toimijoiden kanssa.

– Kirkkohallituksen tehtävänä on antaa seurakunnille valmiussuunnittelun perusteet. Suunnitelmia sitten hiotaan paikkakuntakohtaisesti, Määttä sanoo.

Kirkon tuorein valmiussuunnitelman malli hyväksyttiin keväällä 2019 eli vuotta ennen koronapandemian alkamista.

Petri Määtän mukaan oli suuri onni, että malli oli koronan tullessa noinkin tuore.

– Pandemian aikana huomattiin se, että yhtä tärkeää kuin se, että valmiussuunnitelma on tehty viimeisen päälle, on toinenkin asia. Pitää osata paikallisesti ajatella valmiutta siinä konkreettisessa tilanteessa, jossa elämää eletään.

Valmiuspäällikkö kertoo, että tuoreiden kokemusten myötä on valmisteilla seuraava valmiussuunnitelman mallin päivitys. Siihen tulevilla muutoksilla hän ei lähde spekuloimaan.

Määttä on vakuuttunut siitä, että kirkko seurakuntineen pystyisi toimimaan sodan kaltaisessa ääritilanteessakin.

– Meillä on eri aloilla hyvin koulutettua väkeä ja runsaasti erilaista kokemusta. Kirkon työntekijöille ei ole vierasta esimerkiksi se, että ihminen kuolee.

On huomattava sekin, että kirkon merkitys ei rajoitu vain poikkeustilaan. Sillä on suuri rooli jälkihoidossa senkin jälkeen, kun varsinainen kriisi on ohi.

– Kirkolla on ymmärrystä siitä, että kriisistä toipuminen ottaa aina aikaa. Tästähän saatiin tuoretta kokemusta koronapandemian aikana, Määttä huomauttaa.

Joensuun seurakuntayhtymän valmiuspäällikkönä toimiva Pyhäselän kirkkoherra Ville Ojala kertoo, että yhtymässä tehdään jatkuvasti erilaista varautumista poikkeustilanteisiin.

– Suurta numeroa siitä ei meillä ole ollut tapana tehdä.

Viimeisen vuoden aikana Joensuussakin on päivitetty valmiussuunnitelmaa. Ojalakaan ei lähde avaamaan asiaa tarkemmin.

– Sen verran voin sanoa, että me eri organisaatioiden viranomaiset olemme tavanneet aikaisempaa useammin. Tilannekuvan muutos on siis ymmärretty.

Itärajan tuntumassa sodan uhka saattaa tuntua Sisä-Suomea konkreettisemmin mielissä.

Ojalan mukaan seurakunnan tarjoamalle keskusteluavulle onkin Ukrainan sodan sytyttyä ollut jonkin verran tarvetta.

– Erityisesti monet vanhemmat ihmiset ovat kokeneet ahdistusta, kun muistavat vielä sen, kuinka lapsena näkivät sodan kauhuja.

Pohjois-Karjala on paikoin harvaan asuttua ja talvetkin voivat olla alueella kovia. Oleellinen osa kriisinkestävyyttä onkin lämmön ja sähkön riittäminen.

Valmiuspäällikkö onkin hiukan huolissaan näiden keskeisten resurssien saatavuudesta poikkeustilanteissa.

– Esimerkiksi krematoriomme ja vainajien kylmäsäilytystilat tarvitsevat sähköä. Jos sähköä säännöstellään tai sitä ei ole lainkaan saatavilla, niin sitten kaikki on haudattava nopeaan tahtiin arkkuhautauksella, Ojala miettii.

Hän toivookin tähän asiaan parempaa varautumista esimerkiksi sairaaloiden tapaan.

– Niillä on korvaavat järjestelmät sähköntuotantoon, mutta seurakunnilla ei sellaisia ole. Kaipaisin esimerkiksi liikuteltavia isoja aggregaatteja, jotka turvaisivat sähkönsaannin.

Vantaan seurakuntayhtymän johtaja Jukka Parvinen toimii myös yhtymän valmiuspäällikkönä. Kuva: Antero Harju

Vantaan seurakuntayhtymän johtaja Jukka Parvinen toimii myös yhtymän valmiuspäällikkönä. Parvisen mukaan Vantaan seurakuntayhtymässä kaikki keskeiset toimijat ovat tietoisia omista valmiuteen liittyvistä velvoitteistaan.

– Valmiussuunnitelman päivittämisessä olemme tietysti ottaneet huomioon ympärillä tapahtuvat ilmiöt. Niihin pitää pystyä vastaamaan.

Jukka Parvinen korostaa säännöllisen harjoittelun merkitystä. Vantaan seurakuntayhtymän edustajia osallistuu esimerkiksi Taisto-harjoituksiin, joissa harjoitellaan, testataan ja kehitetään oman organisaation digiturvan toimintamalleja kuvitteellisten häiriötilanteiden kautta.

– Keskeiset henkilömme ovat myös käyneet alueellisen tai valtakunnallisen maanpuolustuskurssin.

Jukka Parvisella on vahvaa taustaa valmiusasioihin myös puolustusvoimista. Hän on muun muassa palvellut kolme kertaa kriisinhallintaoperaatiossa ulkomailla.

Eversti evp. suhtautuukin luottavaisesti Vantaan seurakuntayhtymän kykyyn toimia kaikenlaisissa poikkeustilanteissa.

– Minulla on sellainen näkemys, että olemme varautuneet ja valmistautuneet asianmukaisesti.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!