Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) Helsingin Luther-kirkon vastaava teologi Martti Haverinen vihittiin joulukuun alussa papiksi Keniassa.
Haverisen pappisvihkimyksen Nairobin Uhuru Highway -seurakunnan kirkossa toimitti Kenian evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Walter Obare. Avustamassa vihkimyksessä olivat muun muassa Sleyn eläkkeellä oleva toiminnanjohtaja Reijo Arkkila sekä Sleyn Kenian-lähetystyöntekijä Martti Arkkila.
Näin kertoo Martti Haverinen, joka aloitti työnsä Luther-kirkossa tämän vuoden helmikuussa. Kirkoksi alun perin rakennettu, mutta vuosikausia ravintolana ja yökerhonakin toiminut tila avattiin jälleen remontin jälkeen kirkkona toukokuussa.
– Työ Luther-kirkolla on käynnistynyt. Osa toimenkuvastani kirkolla on normaalia suomenkielistä toimintaa, osa taas työtä itäafrikkalaisten ja muiden ulkomaalaistausteisten keskuudessa. Olen onnellinen siitä, että Kenian kirkko vihki minut pastoriksi tehtävään, Haverinen sanoo.
Naispapiton pappisvihkimys Suomessa ei järjestynyt
Haverinen kertoo käyneensä Keniassa vain pappisvihkimyksen vuoksi. Hän ei ole työskennellyt Keniassa maan luterilaisen kirkon tai Sleyn palveluksessa.
Tällaisen ”ordinaatioturismiin” ajaudutaan käytännössä kirkkopoliittisista syistä. Haverinen kertoo kohdallaan käännytyn ordinaatioasiassa Kenian kirkon puoleen siksi, että pappisvihkimys Suomessa ei järjestynyt.
– Pappisvihkimyksestäni oli keskusteltu Mikkelin piispan Seppo Häkkisen kanssa hyvässä hengessä ja vihkimyksen saaminen Suomessa näytti melkein selvältä. Kuitenkin sitten kävi ilmi, että vihkimykseen osallistuminen olisi edellyttänyt alttariyhteistyötä naispappien kanssa, Haverinen kertoo.
Sley tunnetaan paitsi perinteisenä herätysliikkeenä ja kirkon virallisena lähetysjärjestönä, myös naispappeuden torjuvasta virkakannastaan. Siksi pappisvihkimykset, joissa on mukana naispastoreita toimittamassa tai vihittävinä, koetaan liikkeessä vaikeaksi asiaksi.
Mikkelin pappisvihkimys olisi ollut täysin normaalissa järjestyksessä pidetty pappisvihkimys, ilman mitään erityisjärjestelyjä.
– Keniasta pyydetty pappisvihkimys liittyy näin tietenkin Sleyn kokonaistilanteeseen ja virkakysymykseen, Haverinen tietää.
Haverinen kertoo, että kotimaisen vihkimyksen estymisestä huolimatta hän arvostaa suuresti piispa Häkkisen kanssa käytyä ordinaatiokeskustelua.
Sleyn palveluksessa useita toisissa kirkoissa papeiksi vihittyjä
Viimeaikaiset pastorit Sleyn palvelukseen ovat Haverisen mukaan muutenkin tulleet lähinnä yhteistyökirkkojen kautta.
– Tällaisia ovat esimerkiksi Inkerin kirkossa vuonna 2012 vihityt Johannes Häkämies, Samuel Korhonen ja Juhana Tarvainen, sekä Afrikassa vihityt Antti Saarenketo ja Ari Lukkarinen.
Sleyn Sudanin ja Etelä-Sudanin lähetystyöntekijänä toiminut Saarenketo hoitaa Haverisen mukaan tällä hetkellä tehtäväänsä Suomesta käsin Etelä-Sudanin epävakaan tilanteen takia. Hän on kuitenkin hiljattain vieraillut Afrikassa tapaamassa eteläsudanilaisia pakolaisia.
Martti Haverinen on luterilainen pappi, mutta ei Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Hänellä ei ole pappisoikeuksia Suomen kirkossa, vaikka hän työskenteleekin kirkon virallisen lähetysjärjestön palveluksessa.
Ei ole tavatonta, että toisen kirkon papille myönnetään pappisoikeudet Suomen kirkossa. Asiasta on säädetty kirkkojärjestyksessä.
Haverinen ei osaa vielä sanoa, aikooko hän hakea pappisoikeuksia Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.
– Kysymys ei ole nyt ajankohtainen, mutta tulevaisuudessa sitä on mietittävä. Inkerissä papiksi vihitty Juhana Tarvainen on saanut pappisoikeudet Suomen kirkossa, Haverinen sanoo.
Kaitsijana on Kenian arkkipiispa
Uuden työn aloittamisen ja Keniassa tapahtuneen pappisvihkimyksen vuoksi aikataulu on ollut kiireinen.
Haverinen kertoo, että Helsingin hiippakunnan piispalle Irja Askolalle ja tuomiorovasti Matti Poutiaiselle hän on lähettänyt ilmoituksen pappisvihkimyksestään vasta tänään keskiviikkona.
Haverinen ei ole kenenkään suomalaisen piispan kaitsennassa.
– Kenian evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Walter Obare on minut papiksi vihkinyt ja hän on minun piispani, Haverinen toteaa.
Nykyisessä tehtävässään Luther-kirkon pappina Haverinen on mukana kirkon aktiivisessa viikkotoiminnassa. Hän on monien kirkolla kokoontuvien ryhmien käytettävissä ja toimittaa sunnuntaisin myös messuja. Hän myös avustaa kirkossa pidettävissä englanninkielisissä messuissa.
Suomenkieliset jumalanpalvelukset hän kertoo viettävänsä kirkkokäsikirjan mukaisesti.
Kirkkojärjestyksen ja piispainkokouksen päätöksien mukaisesti toisen Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkon pappi voi yksittäistapauksissa toimittaa Suomen kirkossa jumalanpalveluksia sekä kirkollisia toimituksia, ei kuitenkaan avioliittoon vihkimistä.
Kirkollisista toimituksista on aina sovittava asianomaisen kirkkoherran kanssa.
Haverinen kertoo, ettei ole vielä tehnyt kirkollisia toimituksia.
– Varsinkin kastekysymys olisi oma juttunsa. Sikäli kun tiedän, vastaavissa tilanteissa suomalaiset kirkkoherrat ovat yleensä suhtautuneet asiaan aika myötämielisesti.
Luther-kirkossa annetaan kasteopetusta myös turvapaikanhakijoille
Uusi työ Luther-kirkossa ja sen kansainvälisessä työssä innostaa. Haverisen työtoveri on lähetystyöntekijä ja pastori Richard Ondicho.
– On huikeaa olla näkemässä tätä Helsingin kansainvälistä puolta. Yksi muslimitaustainen turvapaikanhakija on kastettu ja paljon kasteopetuksen tarpeessa olevia ihmisiä on. Se on huikea näköala.
Haverinen ounastelee, että kirkossa pidettävään kastekouluun tulee vielä lisää turvapaikanhakijoita.
– Kirkkokasteet ovat silti olleet aika harvinaisia, enemmän niitä on tapahtunut kodeissa. Luther-kirkossa ei ole ennen tätä adventtia ehkä 50 vuoteen kastettu ketään. Aiempina vuosikymmeninä kirkkokasteet ovat olleet aika harvinaisia, enemmän niitä on tapahtunut kodeissa. Jumalan valtakunta kasvaa, kun tämä kirkko on jälleen käytössä, pastori Martti Haverinen uskoo.
Kuvat Luther-kirkosta: Olli Seppälä
Lue myös:
Luther-kirkko ehdolla EU:n kulttuuripalkinnon saajaksi – tältä siellä näytti vuonna 1932
Sleyn johtajat puolustavat kalliita toimitilahankkeita
Huovinen Luther-kirkossa: ”Ravintolatoiminta” jatkuu yhä
Luther-kirkon alttariristin tunteikas matka alkoi
Inkerin kirkossa vihitty sai sittenkin pappisoikeudet Suomeen