Suomen evankelis-luterilaiset seurakunnat koetaan entistä läheisemmiksi kaupunkiseurakuntien alueella. Seurakunnat koetaan myös aiempaa rohkeammaksi ja kokeilunhaluisemmiksi. Tiedot tulevat esille seurakuntien teettämästä empatia- ja tunnettuuskyselystä.
Kyselyn toimeksiantajana olivat seurakunnat ja seurakuntayhtymät seuraavilla paikkakunnilla: Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Jyväskylä, Kokkola, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Oulu, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Kaarina ja Vantaa. Kirkkomielikuvissa on suuria alueellisia eroja. Espoossa, Jyväskylässä ja Kokkolassa myönteisyys seurakuntaa kohtaan on lisääntynyt. Sen sijaan Lahdessa ja Tampereella on menty toiseen suuntaan.
Mielikuvissa kirkkoa luonnehditaan sanoilla luotettava, aktiivinen ja hyvä. Kielteisiä kirkkoon liitettyjä adjektiiveja ovat etäinen, tuntematon, näkymätön.
Mielikuvissa korostuivat edelleen luotettavuus, avoimuus, uskottavuus, ja toisaalta rutiininomaisuus, kangistuneisuus ja varovaisuus. Kuitenkin muutoksen suunta oli selvä: kokeilunhaluisuus, läheisyys ja rohkeus olivat kautta linjan kasvaneet.
SUURIMMAT MUUTOKSET poikkesivat toisistaan eri alueilla. Helsingissä vastaajat arvioivat seurakunnat huomattavasti aikaisempaa kokeilunhaluisemmiksi, Vantaalla seurakunnat arvioitiin puolestaan entistä liberaalimmiksi ja Tampereella korostui rohkeus.
Koko aineistossa muutokset aiempiin kyselyihin nähden olivat pieniä.
Nuoret alle 25-vuotiaat miehet erottuvat myönteisyyden lisääntymisessä. Tästä ikäryhmästä 44 prosenttia suhtautui myönteisesti seurakuntaan, kun vuonna 2021 vastaava luku oli 32 ja vuonna 2023 luku oli 40.
− Mielikuvat muuttuvat yleensä hitaasti, mutta joidenkin kysymysten kohdalla tunnistamme selkeän ja johdonmukaisen trendin, sanoo tutkija Kimmo Ketola Kirkon tutkimus ja koulutus -yksiköstä.
− Kiinnostavaa on pohtia, mikä selittää kuplinnan nuorimmissa ikäryhmissä.
Muutosta on tapahtunut myös naisten keskuudessa siinä, miten kirkon arvojen koetaan vastaavan omia arvoja.
− Arvojen vastaavuus on lisääntynyt erityisesti naisten keskuudessa useissa ikäryhmissä ja kaikilla alueilla. Aiemmissa kyselyissä tämän suuntainen muutos on näkynyt lähinnä nuorten miesten keskuudessa, mutta nyt aineistossa näkyy liikahduksia myös naisten keskuudessa, tutkija Kimmo Ketola sanoo.
Esimerkiksi 18–24-vuotiaiden naisten ikäryhmässä kaksi vuotta sitten 27 % vastasi kirkon edustamien arvojen vastaavan omia arvojaan, kun tänä vuonna vastaavuus oli 38 %.
SEURAKUNTIEN KYSELY osoittaa, että ihminen kohtaa seurakunnan kaikkein useimmiten hautausmaalla käydessään. Myös seurakuntalehdet tavoittivat edelleen erityisesti kirkkoon kuuluvia vastaajia.
Yhteys seurakuntiin toteutuu muutenkin merkittävästi median välityksellä. Kaikkiaan noin 59 prosenttia vastaajista kertoi kohdanneensa seurakunnan verkossa, joko osallistumalla verkkotapahtumaan, tai median tai viestinnän tavoittamana. Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla myös joulukalenteri tavoitti hyvin kirkkoon kuuluvat.
Tärkeimpänä seurakunnan tehtävänä nähdään kirkkojen ja hautausmaiden ylläpitäminen, ja myös tässä onnistuminen arvioitiin myönteisesti. Seuraavaksi tärkeimpänä pidetään vähäosaisista ja vanhuksista huolehtimista. Onnistuneena pidetään kirkon työtä mielekkään tekemisen järjestämisessä lapsille ja nuorille.
OSANA TUTKIMUSTA kysyttiin myös vastaajien kirkkoon ja seurakuntiin liittämiä tunteita. Vastausten perusteella myönteiset tunteet olivat lisääntyneet hienoisesti sekä kirkkoon kuuluvien että kuulumattomien keskuudessa. Myötätunto, tyytyväisyys ja pettymys ovat yleisimmät kirkkoon liitetyt tunteet. Noin viidennekselle kirkko on niin merkityksetön, että se ei herätä minkäänlaista tunnetta.
Seurakuntien kysely toteutettiin sähköisesti maalis-huhtikuussa 2025. Norstat Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi 8 018 yli 18-vuotiasta suomalaista. Aineiston virhemarginaali on 1,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Tunteita koskevan kyselyn toteutti NayaDaya Oy.
Lue myös:
Pääkirjoitus: Kirkon maine on huonontunut ja johto on kehityskohde
Ilmoita asiavirheestä