Seurakunnat järjestävät kevät- ja kesäretkiä seurakuntalaisilleen. Mitä ovat olleet aikuisille suunnattujen retkien parhaat kohteet? Mitä asioita on hyvä huomioida matkaa järjestäessään? Johtavat diakoniatyöntekijät Sirpa Laaksonen Loimaalta ja Otto Savolainen Seinäjoelta kertovat. Jutusta löytyy lukuisia linkkejä toimiksi havaittujen retkikohteiden nettisivuille.
Sirpa Laaksonen: Historiaa, kulttuuria ja makuelämyksiä paikallisin maustein
Järjestän joka kesä seurakuntalaisille kaksi päiväretkeä eri paikkakunnille. Retket ovat olleet onnistuneita ja niistä on tykätty. Ainakin myönteinen palaute on tullut korviini, kielteisestä en tiedä. Pyrin valitsemaan retkikohteet niin, että ne toisivat matkaajien arkipäivään jotakin virkistävää ja ajatuksia avartavaakin.
Teen itse retkiohjelman. Yritän sisällyttää siihen historiaa, kulttuuria ja makuelämyksiä paikallisin maustein. Paikallisen oppaan opastukset rikastuttavat todella paljon retkiohjelmaa, eikä tunnin opastus rasita paljon retkibudjettiakaan.
Kun järjestän seurakunnan diakoniatyön retkeä, sovitan ohjelmaan myös aina käynnin paikallisessa kirkossa. Vietämme siellä lyhyen hartaushetken tai veisaamme vähintään virren ja hiljennymme.
Vuosien kokemus retkien järjestämisestä on opettanut minulle kantapään kautta, että ennen kuin sovin mitään, selvitän aina, miten liikuntarajoitteiset pääsevät kohteeseen, onko kohteessa rappusia tai luiskia tai onko maasto epätasainen. Varmistan myös sen, pääseekö kohteeseen isolla bussilla ja kuinka lähelle. (Yllätyksiä on tullut esim. Raumalla Ja Porvoossa.)
Bussia tilatessa hyvä varmistaa, että siellä on WC. Hyvä kuljettajakin on tärkeä retken onnistumisen kannalta. Senkin voi varmistaa autoa tilatessa.
Mikäli retkelle on lähdössä astmaatikkoja, on hyvä selvittää, onko kohteessa jotakin erityistä pölyä tai hajuja. Puutarhat tai kaivokset voivat olla allergisille ja astmaattisille vaikeita kohteita.
Retket järjestän aina omakustanteisesti. Tämän kesän retki on 28 euroa/ henkilö, sisältäen matkat, lounaan, kahdet kahvit, pääsyliput, opastuksen. Matkalla ei oikeastaan tarvita muuta rahaa, jollei halua ostaa tuliaisia.
Teen retkiohjelman jo ainakin pari kuukautta ennen retkeä. Noin viikkoa ennen retkeä soitan vielä kohteisiin ja varmistan, että kaikki on niin kuin on sovittu. Tällöin ilmoitan retkelle ilmoittautuneiden määrän ja ruokapaikkoihin retkeläisten erityisruokavaliot.
Retkibussissa tarkastan aina ensin ensiapulaukun paikan, jotta löydän sen, jos sitä tullaan tarvitsemaan. Yritän pitää vetäjänä yllä myös ensiaputaitojani. Bussissa on hyvä olla myös varattuna vähän juotavaa. Joskus voi nestehukka yllättää tai joku voi tarvita juotavaa lääkkeiden ottamiseen.
Retkien ajan kohta on myös hyvä valita niin, että välttyy turhilta ruuhkilta. Esimerkiksi toukokuussa koululaiset ovat paljon retkillä, joten silloin ei välttämättä ole eläkeläisten pakko retkeillä. Kesäkuu on usein säiden ja luonnonkin puolesta hyvä retkikuukausi.
Laaksosen suosikkikohteita:
– Visavuori Valkeakoskella
– Raija Nokkalan taiteilijakoti Pilvilinna Uudessakaupungissa
– Isonkyrön vanha kirkko, Halikon kirkko, Porvoon tuomiokirkko, Tyrvään Pyhän Olavin kirkko Sastamalassa ja Pyhän ristin kirkko Raumalla
– Hiidenlinna veistoksineen, Pellavakeskus sekä Kolatun juustola Somerolla
– Ainola Tuusulassa
– Runebergin koti Porvoossa
– Pahkaparatiisi Huittisissa
– Nahkapaikka Eliisamarjaana Sastamalassa
Otto Savolainen: Suosittelen Hetta-Pallas -patikkareittiä
Mieleeni muistuu vahvasti kolme erityisen onnistunutta reissukokemusta vuosien varrelta.
Ensimmäinen kokemus liittyy Heinävedelle ja Uuden Valamon luostariin. Se on hyvä kohde erityisesti silloin, kun sinne menee ryhmän kanssa sesonkiajan ulkopuolella. Paikka tarjoaa puitteet hiljentymiseen ja nähtävyyksiä – sopivassa suhteessa.
Toinen kokemus liittyy kansallispuisto Koliin, jossa voi kokea henkeäsalpaavissa maisemissa aitoa kansallisromantiikkaa!
Kolmantena mieleen painuneena kokemuksena nostaisin vielä pienryhmäreissun Lappiin.
Suosittelen patikointireissua Hetta – Pallas tai Pallas – Hetta välille, kuinka päin vain. Siellä on mahtavat maisemat kokea Jumalan luomistyön ihmeellisyyttä sekä vahvistaa me-henkeä: ”Me teimme sen” eli pääsimme 60 km suunnitellusti lähdöstä maaliin. Retkikohde soveltuu todellakin pienryhmälle ( 8 hlöä ). Tämä kohde edellyttää, että osallistuja pystyy patikoimaan. Metsähallituksen varaustuvan voi varata enintään kahdeksalle hengelle.
Kuvat:
– Mauno Suonpää ja Huittisten Pahkaparatiisi. Kuva Pahkaparatiisin nettisivuilta.
– Raija Nokkalan taiteilijakoti Pilvilinna Uudessakaupungissa.
Lue myös Kotimaa Pro:ssa aiemmin ilmestynyt juttu 12 vinkkiä seurakuntamatkoille.