Senegalin luterilaisen kirkon johtaja, pastori Thomas Dioufon jätti islamin parikymppisenä ja otti kasteen. Se, mikä arabikulttuurissa on liki mahdotonta, ei ole Saharan eteläpuolisessa Senegalissa erityisen harvinaista.
– Perheessäni on sekä muslimeja että kristittyjä. Vanhemmat sisareni ovat edelleen muslimeja, mutta äitini seurasi minua kristinuskoon, Dioufon kertoo.
Perheen sisällä ei asiasta ole Dioufonin mukaan koitunut mitään ongelmia.
Pastori Dioufon vierailee parhaillaan Suomessa Lähetysseuran kutsumana. Hänen kanssaan vierailulla ovat myös kirkon kakkosjohtaja, pastori Pierre Adama Faye ja kirkon ruokaturvahankkeessa ja naistyössä työskentelevä Jeanette Ndiaye.
Myös Faye ja Ndiaye kertovat tulevansa muslimiperheestä, mutta kääntyneensä aikuisina kristityiksi.
”Arabi-islamissa kristinuskoa pidetään pehmeänä”
Senegalissa islam ja kristinusko tulevat muutenkin erittäin hyvin keskenään toimeen. Tämä johtuu pastori Pierre Adama Fayen mukaan eniten senegalilaisesta vieraanvaraisuuden perinteestä sekä senegalilaisen islamin luonteesta.
– Senegalissa islam ei ole radikaalia. Meillä islam on suufi-islamia. Muslimit ovat meillä erilaisia kuin arabimaissa. Arabikevätkään ei aiheuttanut Senegalissa mitään erityistä.
Faye arvioi arabi-islamin piirissä esiintyvää jihadismia kriittisesti.
– Jihadia on kahta lajia, passiivista ja kovaa jihadia. Arabi-islamissa ollaan usein sitä mieltä, että kristinusko on pehmeää. Kristitythän kääntävät toisen posken. Tämä voi johtaa siihen, että arvellaan kristittyjen hyväksyvän kaiken, mitä ikinä muslimit suhteessa kristittyihin tekevätkin,
Senegalilaisessa arjessa ja juhlassa eletään luontevasti yhdessä toista uskontoa edustavien kanssa. Asutaan samoissa taloissa, ruokaillaan samoissa pöydissä, iloitaan ja surraan yhdessä.
Islamia hyvin tunteva pastori Dioufon korostaa sitä, että islam on rauhan uskonto.
– Islam tarkoittaa alistumista. Ja jos joku alistuu Jumalan tahtoon, hän ei voi tappaa toisia Jumalan nimessä. Toiset ihmiset on hyväksyttävä. Erilaisuus ja sen kohtaaminen rauhassa on parhaimmillaan hedelmällistä multaa, josta voi kasvaa jotakin hyvää.
Dioufonin mukaan on eri asia, jos jotkut kuitenkin käyttävät uskontoa välineenään väärällä tavalla. Todellisuudessa uskontojen on mahdollista elää keskenään rauhassa.
– Olemme kaikki uskonnostamme riippumatta saman Jumalan luomia ihmisiä. Jaamme kaiken, mitä meillä on. Se on hyvä keino olla rauhantekijä, Dioufon sanoo.
Jeanette Ndiaye painottaa hänkin, että Senegalissa ihmiset kunnioittavat toisiaan ja toisen uskoa.
– Uskomme, että me kaikki uskomme Jumalaan ja että on tärkeää uskoa Jumalaan. Me kaikki haluamme myös elää rauhassa. Kun on juhlia, kutsumme niihin myös toisin uskovia. Esimerkiksi naisten tilaisuuksissa olemme pyytäneet usein paikalle rukoilemaan niin imaamin, katolisen isän kuin luterilaisen papinkin, Ndiaye sanoo.
”Naisella ei ole uskontoa ennen naimisiin menoa”
Senegalissa ei ole harvinaista, että muslimit ja vähemmistönä elävät kristityt menevät naimisiin keskenään. Toisin kuin monissa Lähi-idän islamilaisissa maissa, musliminainen voi myös mennä naimisiin kristityn miehen kanssa. Alttius seka-avioliittoihin ja niiden hyväksymiseen vaihtelee kuitenkin maan eri puolilla.
– Suufilaisuudessa on eri suuntauksia. Jotkut ovat liberaalimpia kuin toiset, pastori Faye selventää.
Kaikenlaisia seka-avioliittoja edistää senegalilaisvieraiden mukaan maassa usein toistettu sanonta, jonka mukaan ”naisella ei ole uskontoa ennen avioliittoa”. Lasten usko määräytyy siten isän mukaan. Toinen tapa on, että tytöt seuraavat uskonnollisesti äitiään, pojat isäänsä.
Seka-avioliitoissa ei ole harvinaista, että pariskunnat ”vihitään kolmeen kertaan”.
– Ensin mennään vaikkapa moskeijaan, sitten kaupungintalolle ja lopuksi vielä kirkkoon. Meillä ajatellaan, että avioerojakin on ”moninkertaisesta” vihkimisestä johtuen harvoin, Thomas Dioufon hymyilee.
Länsi-Afrikassa sijaitsevassa Senegalissa on 13,6 miljoonaa asukasta. Maan valtionuskonto on islam, jota tunnustaa noin 95 prosenttia väestöstä. Kristittyjä on joitakin satoja tuhansia, heistä luterilaisia on noin 7 500. Suomen Lähetysseura on Senegalin luterilaisen kirkon yhteistyökumppani vuodesta 1987.
Kuva: Jussi Rytkönen. Vasemmalta oikealle Pierre Adama Faye, Jeanette Ndiaye, Juha Rintamäki ja Thomas Diouf. Rintamäki osallistui keskusteluun Lähetysseuran senegalilaisten kutsuvieraiden kanssa tänä aamuna media-aamiaisella.