Kun meidän Herramme oli lapsi, hän rakasti uimista. Kylän muut lapset eivät jaksaneet uida joessa niin usein kuin Jeesus. Niinpä hän meni usein yksin veteen.
Silloin Jumala sanoi viiksekkäälle näätäeläimelle:
– Kuulehan, mitäs sanoisit, jos tekisin sinusta uimakaverin eräälle hyvin erityiselle pojalle.
– Toteutan mielelläni toiveesi, sanoi eläin.
Siitä lähtien kyläläiset näkivät usein lapsen ja saukon polskimassa joella. Kumpikin oli leikkisä, oikea vesipeto.
Mutta aika kului ja Jeesus aikuistui. Hän ei enää käynyt uimassa saukon kanssa. Eläin kuitenkin seurasi Opettajan vaiheita. Kun Jeesus pääsiäisenä naulittiin ristille, saukko itki muiden eläinten kanssa ihmisten julmuutta ja kaverinsa kohtaloa.
Jeesuksen kuoleman jälkeen saukko jätti Pyhän maan ja muutti pohjoisempien vesien äärelle.
Saukko (Lutra lutra) on ollut turkkinsa vuoksi haluttu riistaeläin. Se uhkasi jopa kuolla Suomesta sukupuuttoon, kunnes se rauhoitettiin vuonna 1974.
Suomessa saukkoa tavataan koko maassa, mutta missään se ei ole tavallinen. Maamme saukkokanta lienee vain noin 3 000 yksilöä, eniten niitä tavataan Järvi-Suomessa. Saukon suurin uhka on luonnollisen elinympäristön katoaminen.
Saukko elää vesien äärellä käyttäen ravinnokseen pääasiassa kalaa. Saukkoja tavataan toistensa seurassa vain lisääntymisaikaan, muuten ne elävät yksin.
Saukko tunnetaan leikkisänä eläimenä. Joskus se saattaa jopa hakeutua ihmisen seuraan. Yleensä saukko kuitenkin liikkuu hämärään aikaan ja sitä pääsee näkemään harvoin.
Jos järjestettäisiin kilpailu luomakunnan hauskimmista eläimistä, saukko olisi varmasti kärkisijoilla.
Juttu on julkaistu aikaisemmin Kotimaa-lehdessä.