Lapuan kristillisellä opistolla kohtasi lauantaina niin sanotun körttikapinan edustajia ja kapinaan kuulumattomia heränneitä. Tiedottaja Heli Karhumäen juontaman Körttien kädenlyöntipäivän järjestivät Lapuan tuomiokirkkoseurakunta, Lapua-seura ja Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahasto. Keskustelu kävi osin kiivaana yli sata ihmistä koonneessa tilaisuudessa.
Keiteleläinen maanviljelijä Jouko Kukkonen on toiminut nokkamiehenä niin sanotussa körttikapinassa. Tarkkaa käsitystä tämän kapinan laajuudesta ei ole, mutta Kukkonen kertoi saaneensa tukea eri puolilta Suomea.
Puheenvuoronsa aluksi hän hyökkäsi nykyherännäisyyttä vastaan määrittelemällä sen sairaalaksi, josta ei saa hoitoa. Kukkonen kiteytti sanomansa teeseihin, joissa hän muun muassa esitti kotiseurojen kehittämistä ja maallikoiden aseman vahvistamista.
– Yhdistyksen nuorisotyötä pitää uudistaa ja opetustavoitteita selkeyttää niin, että luottamus sitä kohtaan palautuu.
Kukkonen korosti puheenvuorossaan myös sitä, että Raamattua pitäisi lukea myös seuroissa ja yhteisrukoukset on otettava käyttöön. Osa yleisöstä tuki Kukkosta huutamalla hänen puheensa väliin aamenta.
Yleisökeskustelussa annettiin luottamusta yhdistyksen nykyistä nuorisotyötä kohtaan ja vastattiin muun muassa Kukkosen väitteeseen puuttuvasta rukouksesta.
– Onko sinulta mennyt ohi, että herännäisyydessä Siionin virret ovat rukousta, Pentti Lemettinen kysyi.
”Keiteleellä voidaan hyvin käyttää yhteisrukousta”
Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Hautala puhui ihmisten rohkaisemisesta kristittyinä elämiseen. Hautalan mukaan liikkeen tarkoituksena on jatkossakin olla avoin vähäväkisille ja hengellisesti köyhille ihmisille niin, ettei portteja rakenneta ihmisen ja Kristuksen välille.
– Kristusko meiltä puuttuu? Ettei vain olisi niin, että osalla antennit on viritetty niin, ettei tahdota kuulla herännäisyydestä löytyvää Kristus-puhetta, Hautala kysyi.
Hautala kävi läpi vuosikymmenten aikana yhdistyksessä käytyä keskustelua ja sääntömuutoksia. Niiden kautta hän valotti käytetyn kielen ja termien jatkuvaa muutosta.
Hän muistutti myös siitä, ettei yhdistys määrittele, miten seuroja paikallisesti vietetään.
– Keiteleellä voidaan hyvin käyttää seuroissa yhteisrukousta, jos niin paikallisesti tahdotaan.
Yhdistyksen varapuheenjohtaja, piispa Kaarlo Kalliala keskittyi herännäisyyden sijaan puhumaan Jumalasta. Hän varoitti siitä, ettei kukaan tai mikään ryhmä voi katsoa omistavansa Jumalaa.
– On otettava todesta kuva kirkosta, jossa on erilaisia jäseniä ja on osattava kunnioittaa toinen toisiaan.
Jouko Kukkonen joutuikin oman alkuhyökkäyksensä jälkeen altavastaajaksi. Hän sanoi pappien ja piispojen osaavan nätisti pyöritellä asioita, kun hän tahtoisi puhua käytännön asioista.
”Erimielisyydet eivät ole uusi ilmiö”
Osin tunteikas keskustelutilaisuus ei johtanut kertasopuun. Kapina näytti jäävän kytemään ja syttynee seuraavan kerran Herättäjä-Yhdistyksen vuosikokouksessa Lapualla 4. heinäkuuta.
Tilaisuus päättyi kuitenkin kokoavaan puheenvuoroon, jonka käytti lapinlahtelainen Väärnin pappilan emäntä, kirjailija Minna Kettunen. Hän muistutti siitä, etteivät erimielisyydet ole herännäisyydessä uusi ilmiö. Herännäisyyteen ei pitäisi kuitenkaan kuulua kuitenkaan toisia ihmisiä repivä puhe. Tätä repivyyttä hän on nyt nähnyt nykyherännäisyyttä arvostelevissa lehtikirjoituksissa.
Kettunen puhui myös rukouksesta. Hän sanoi, että samalla kun Siionin virret ovat rukousta, heränneiden pelko vapaata yhteisrukousta kohtaan on jo ylimitoitettua.
Lopuksi Kettunen muistutti herännäisyydessä eri tavoin ajattelevilla olevan lopulta paljon enemmän yhdistäviä kuin erottavia asioita.
– Jätetään tuomitseminen Jumalalle ja keskitytään kunnioittamaan toinen toisiamme.
Kuvassa Jouko Kukkonen ja Kaarlo Kalliala.
Kuva: Mari Teinilä