Inarissa sijaitsevassa Saamelaismuseo Siidassa vieraili viime vuonna noin 68 000 kävijää. Siidan uudistettu perusnäyttely on ollut esillä kesästä 2022 lähtien ja tähän mennessä sen on nähnyt yli 113 000 museokävijää.

– Suuntasimme uudistetun näyttelyn tietoisesti saamelaisille; miten me kerromme oman tarinamme. Olimme varmoja, että jos kerromme tarinan tarpeeksi hyvin, myös vierailijat ymmärtävät sen kulttuuritaustasta riippumatta, näyttelyn käsikirjoittajana toiminut emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola kertoo.

Siida-rakennuksessa toimii Saamelaismuseon ohella Ylä-Lapin luontokeskus. Perusnäyttely koostuukin kahdesta osasta, saamelaiskulttuureja ja pohjoisen luontoa esittelevistä osista, jotka on sijoitettu lomittain kahteen näyttelysaliin.

Näyttelyn nimi Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme on peräisin inarinsaamelaisen Matti Morottajan runosta. Siinä tiivistyy hienosti yksi näyttelyn pääteemoista, maan ja ihmisen välinen yhteenkuuluvuus, joka on saamelaisuudessa keskeistä. Saamelaisissa kulttuureissa yhteys maahan ja ympäristöön rakentuu muistitiedon ja perinteiden kautta. Toinen tärkeä teema onkin menneisyys.

– Otimme kerrontaan avuksi taiteen, sillä taide pystyy paremmin tuomaan esiin merkityksiä ja arvoja kuin teksti, Lehtola sanoo.

Toteutustapa on onnistunut. Näyttely on kokonaisvaltainen elämys. Pienen salin keskelle on rakennettu laavu, jonka kattoon heijastuu räppäri Ailu Vallen ja kumppaneiden menneiden sukupolvien tuntoja kuvaava musiikkivideo. Räppi sopii tarkoitukseen hyvin ja laavun eteen tehty nuotiotuli, vaikkakin keinotekoinen, tehostaa elämystä.

Valokuvataiteilija Marja Helanderin ja Mauri Lähdesmäen moniosainen videoinstallaatio Läpi aikojen sijoittuu pääsalin keskelle. Ympyrän muotoon asetetuilta tv-ruuduilta välittyy värikäs ja elinvoimainen kertomus saamenpuvuista. Nonstoppina pyöriviä videoita on mukava istahtaa katsomaan tv-ruutujen eteen asetetuille pehmeille raheille.

Pääsalin seiniä kiertävät suuret luontokuvat kertovat Saamenmaan kahdeksasta vuodenajasta. Myös salin lattiapintaa on hyödynnetty oivaltavasti: kuvataiteilija Anni Rapinojan luonnonmateriaaleista toteutettu Ruijan polku on sijoitettu lasilevyn alle osaksi lattiarakenteita. Pääsali tarjoaakin kaiken muun ohella esteettömän luontoretken, johon myös liikuntarajoitteiset ja pienet lapset voivat osallistua.

Saamenkäsityön eli duodjin taitajan Jouni S. Laitin Pohjoisen haravoitu metsä ja Rástegáisá: vaatimien suojelija ottavat kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja maankäytön kysymyksiin Saamenmaalla. Näyttelyn taiteellisena johtajana on toiminut kuvataiteilija Outi Pieski.

Vuonna 1998 avattu Siida on Suomen ainoa saamelaismuseo. Norjassa saamelaismuseoita on useita. Siida on parhaillaan ehdokkaana Vuoden eurooppalainen museo 2024 -kisassa. Tunnusta on jaettu vuodesta 1977 lähtien uudelle tai uudistuneelle eurooppalaiselle museolle.

Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siida Inarissa. Talvikaudella avoinna ma–la 10–17.