Mari Valjakka työskentelee projektikoordinaattorina Saamelaiset kirkossa -hankkeessa, joka on osa kirkollista Saamelaisten totuus ja sovinto -prosessia.

Mitä hankkeelle kuuluu?

– Pyrimme luomaan turvallisempia tiloja käsitellä uskoa, kirkkoa ja vaikeita kysymyksiä suhteessa niihin. Selvitämme myös kieleen ja kulttuuriin liittyviä tarpeita ja kehitämme saamen kielen ja kulttuurin asemaa kirkossa. Kielen osaamisen lisäksi on kiinnitettävä huomiota kulttuurin tuntemukseen ja kulttuurisensitiivisyyteen.

Mikä on saamenkielen asema kirkossa tällä hetkellä?

– Ihmiset ovat kiinnostuneempia saamelaisten asioista kuin aiemmin. Aistin positiivisen vireen. Samaan aikaan tiedostan kipeästi, että saamelaisasioista tiedetään todella vähän. Joillekin tulee yllätyksenä, että meidän on oikeasti pystyttävä palvelemaan saamelaisia kirkossa heidän omalla äidinkielellään. Saamelaisten kotiseutualueella kielilaki kuitenkin velvoittaa siihen. Se ei saa olla asia, mitä ihmiset joutuvat vaatimalla vaatimaan.

– Ihmisten oikeus saada kirkollista palvelua äidinkielellään toteutuu vaihtelevasti. Kaikki kielet eivät ole tasavertaisessa asemassa. Esimerkiksi Raamattua on käännetty pohjoissaameksi ja inarinsaameksi löytyy jo evankeliumit, mutta koltansaameksi saatavilla on vain Johanneksen evankeliumi.

– Iloitsen että pohjois- ja inarinsaamen lisäksi myös koltansaamenkielistä katekismusta ollaan tekemässä. Lisäksi kaikki kielet näkyvät saamenkielisissä Kauneimmat joululaulut -vihoissa.

Missä kielitaidon puute korostuu?

– Olen ollut saamelaisten pappina kotiseutualueella 2015 lähtien. Tänä aikana olen huomannut, että saamelaiset kaipaavat omankielisiä palveluita niin kotiseutualueilla kuin sen ulkopuolella. Iso osa esimerkiksi saamelaisista nuorista aikuisista opiskelee ja työskentelee kaupungeissa. Olen myös pohtinut saamelaisia ikäihmisiä, jotka usein joutuvat lähtemään kauaksi kotoa sairaalahoitoon ja kaipaavat sielunhoidollisia keskusteluja omalla kielellään.

– Kielivaatimus on onneksi noussut kelpoisuusehdoksi, kun virkoja kotiseutualueella täytetään. Kirkkoherroilta edellytetään saamenkielentaitoa tai sitä, että he lupautuvat opiskelemaan. Se on tärkeää.

– Vähemmistökielten kannalta jokaisella uudella puhujalla on suuri merkitys. Saamenkielentaitoista työvoimaa tarvitaan monella sektorilla, kirkossakin.