Ruotsin kirkossa keskustellaan nyt siitä, voisiko sikäläistä pappispulaa helpottaa avaamalla nopeutettuja polkuja papiksi keski-ikäisille. Asiasta kertoo Kyrkans Tidning.

Ruotsissa papiksi tahtovalla on yleensä edessään viiden ja puolen vuoden opinnot. Näin on myös silloin kun hänellä on jo muita akateemisia tutkintoja takanaan.

Turun yliopiston professorin, piispa emeritus Björn Vikströmin vuosina 2020–21 Ruotsin kirkolle laatiman selvityksen mukaan pappiskoulutuksessa voitaisiin tutkia nopeutettua vaihtoehtoa niille, joilla on jo jokin muu akateeminen tutkinto. Monissa muissa Euroopan kirkoissa tällaisia reittejä on niille, jotka kokevat kutsumusta pappisuralle keski-iässä.

Västeråsin hiippakunnan piispa Mikael Mogren on nyt lämmennyt Vikströmin johtopäätöksille.

– Asia on kiireellinen, erityisesti seurakunnille, joissa nykyään on henkilöstöpulaa. Suurena ongelmana on pappien puute, mutta myös diakonit, kasvattajat ja muusikot ovat vähissä, Mogren sanoo Kyrkans Tidningille.

Mogrenin mukaan on selvitettävä, mitä nopeutettuun koulutukseen kuuluisi ja mitä siitä jätettäisiin pois. Lyhyempi koulutus ei hänestä olisi vain keino lievittää pappispulaa, vaan myös mahdollisuus saada pappeja, joilla on erilaista kokemusta ja tietoa. Mogren kertoo kohdanneensa esimerkiksi diakoneja, jotka tuntevat kutsumuksen ryhtyä papeiksi, mutta epäröivät nykyisen pappiskoulutuksen pituuden vuoksi.

Valintaprosessia Mogren ei kuitenkaan lieventäisi.

– Hakijalta tulee löytyä vakavuutta, kypsyyttä ja elävää kristillistä uskoa, joka syvenee ajan myötä. On tärkeää kokoontua pyhän ympärille, hän sanoo.

Kyrkans Tidningin mukaan jotkut pelkäävät, että lyhyempi koulutus voisi synnyttää A- ja B-tason pappeja. Mogren ei allekirjoita pelkoa.

– Näillä papeilla olisi kuitenkin toisenlaista tietoa, ja on tärkeää, että kirkko tekee selväksi, että vihitty pappi on pappi.