Kahden tuhoisan maailmansodan jälkeen Euroopassa ryhdyttiin rauhanomaisen kehityksen varmistamiseksi etsimään uudenlaista yhtenäisyyttä.
Ehkä merkittävin asialle vihkiytyneistä poliitikoista oli Ranskan pääministerinä 1947–1948 toiminut luxemburgilaissyntyinen oikeustieteilijä Robert Schuman. Hän esitti 9. toukokuuta 1950 kuuluisan ”Schumanin julistuksen”, jossa hän ehdotti Ranskan ja Saksan välisen hiili- ja teräsunionin perustamista ja sotateollisuudelle tärkeän alan saattamista yhteisen valvonnan alaiseksi. 1951 perustettu Euroopan hiili- ja teräsunioni johti sittemmin EEC:n ja EU:n muodostumiseen.
Itä-Suomen yliopiston kirkkohistorian professori Matti Kotiranta on perehtynyt myös eurooppalaisiin uskonnonvapauskysymyksiin sekä kirkon ja valtion suhteisiin. Schuman kuului Kotirannan mukaan Saksan liittokanslerin Konrad Adenauerin ja Italian pääministerin Alcide De Gasperin tavoin eurooppalaisen valtioliiton arkkitehteihin.
– He kaikki olivat sitä mieltä, että uskonnolla tuli olla keskeinen rooli Euroopan kulttuurisen omantunnon muovaamisessa maailmansotien moraalisen katastrofin jälkeen. Schuman vannoi kristinuskon nimiin ja uskoi vahvasti, että kristinusko on demokratian pohja, Kotiranta sanoo.
Tässä Schuman Kotirannan mukaan oikeastaan ennakoi myöhempää, niin sanottua EU:n laajempaa Eurooppa-käsitystä.
– Sen tukipylväinä ovat Antiikin kreikkalainen kriittisen ajattelun perintö, roomalainen laki sekä kristinuskon perintö.
KOTIRANTA ARVIOI Schumanilla ja muilla perustajaisillä olleen katolisen taustansa takia suuri vaikutus kristillisten arvojen mukana pitämisessä muutoin niin korostetusti taloudellisena organisaationa pidetyssä EU:ssa.
– Uskontohan tuli mukaan vasta 1990-luvun jälkipuolella, Amsterdamin 1997 sopimuksessa, joka sisälsi julistuksen kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen asemasta. Sen mukaan ”unioni kunnioittaa eikä rajoita kirkkojen ja uskonnollisten järjestöjen tai yhteisöjen kansallisen lainsäädännön mukaista asemaa jäsenvaltiossa.”
Joulukuussa 2007 allekirjoitetussa Lissabonin sopimuksessa kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen asema vahvistui Kotirannan mukaan entisestään, koska siinä Amsterdamin sopimukseen sisältyvä uskonnollisia yhteisöjä koskeva julistus muuttui erilliseksi sopimusartiklaksi.
– Katolisella kirkolla ja Saksan katolisella piispakonferenssilla sekä Saksan protestanttien EKD:lla oli varsin suuri vaikutus uskontopykälän hyväksymiseen EU:n perussopimukseen, Kotiranta toteaa.
AMSTERDAMIN JA Lissabonin sopimuksissa vahvistetun EU:n hyvin myönteisen linjan kirkkoja, uskonnollisia ja elämänkatsomuksellisia järjestöjä kohtaan voidaan Kotirannan mukaan nähdä vahvistaneen erilaisuutta ja monimuotoisuutta.
– Perussopimuksethan ovat uskontopoliittisesti tarjonneet jokaiselle jotain ja laajan liikkuma-alan kansallisella tasolla. Luulenpa, että jopa Schuman olisi voinut tervehtiä sitä ilolla, koska uskonnollinen ulottuvuus on mukana EU:n peruskirjassa erillisenä artiklana, Kotiranta sanoo.
Robert Schuman oli tunnettu myös henkilökohtaisesta hurskaudestaan. Hän pyrki käymään messussa päivittäin. Paavi Franciscus julisti hänet vuonna 2021 kunnianarvoisaksi. Hänen odotetaan vielä tulevan julistetuksi autuaaksi ja myös pyhimykseksi.
Eurooppa-päivää vietetään tänään 9.5.
Lue myös:
Ilmoita asiavirheestä