Risto Leikola valmistui teologian maisteriksi vuonna 1985 ja opiskeli sen jälkeen uskonnon ja psykologian opettajaksi. Ura pappina ei kuulunut hänen suunnitelmiinsa.
Matka Tansaniaan muutti suunnitelmat.
– Tansaniassa syntyi rakkaus Afrikkaan ja kansainväliseen työhön ja niinpä haimme vaimoni Kirsin kanssa lähetyskurssille vuonna 1990.
Vuodesta 1992 Leikola on työskennellyt Kirsi-vaimonsa kanssa Etiopiassa Suomen lähetysseuran palveluksessa Etiopian luterilaisen Mekane Yesus -kirkon pappina. Ennen lähtöä Etiopiaan hänet siunattiin papin virkaan Suomessa.
– Tunnen olevani suomalainen, vaikka Suomessa käydessäni tunnenkin tietynlaista outoutta. Mekane Yesus -kirkko on hengellinen kotini, olen suomalainen mekaneyesuslainen, Leikola kertoo.
Etiopiassa Leikolaa viehättää uskonnollisuuden vahva läsnäolo arjessa.
– Keskustelut voivat koskea yhtä hyvin uskontoa kuin kahvin hintaa tai jalkapalloa. Ihmisten kutsuminen kirkkoon on yhtä luontevaa kuin Suomessa jonkun kutsuminen vaikka leffaan.
Siunauksen toivottaminen on hänelle Etiopiassa tullut osaksi arkea.
– Käsitykseni mukaan se ei Suomessa oikein ole tapana.
Maallikoiden asema Mekane Yesus -kirkossa on vahva.
– Maallikkoporukka on kirkon kantava voima. Into osallistua on valtava. Ihmiset eivät mieti omaa pätevyyttään vaan tekevät ja toimivat. Tästä olen yrittänyt ottaa oppia.
Leikola on huomannut, että Suomessa hän yrittää vältellä mahdollisia virheitä. Etiopiassa hän on oppinut olemaan välittämättä siitä, mitä muut ajattelevat.
– Ilmapiiri on kannustava, toisia tuetaan ja mokaaminenkaan ei ole vaarallista.
Leikola on Etiopian vuosien aikana oppinut ymmärtämään niin Etiopian omaleimaista kulttuuria kuin puhumaan virallista kieltä amharaa. Edelleen häntä sykähdyttää etiopialaisten spontaanius ja avoimuus, jonka ansiosta hän kokee Etiopiassa päässeensä Raamatun ja kristinuskon syntyajan lähteille.
Lukutaidottomuus on Etiopiassa edelleen yleistä ja siksi ihmiset oppivat kuulemalla ja tarinoiden kautta.
***
Leikola sanoo ihailevansa suuresti etiopialaista tapaa peilata elämäänsä Raamatun kertomuksiin.
– Arkinen keskustelu on kuin yhdistetty raamattupiiri ja bibliodraama, kun ihmiset samaistuvat Raamatun henkilöiden tilanteisiin. Tämä on antoisaa Raamatun käyttöä, joka tuo sanan keskelle arkista elämää.
Rukouselämä on Etiopiassa runsaampaa, kuin mihin Leikola Suomessa tottui.
– En varmasti rukoilisi näin paljon, jos olisin jäänyt Suomeen. Tosin olen edelleen paikallisten mielestä varmaan aika lyhytsanainen rukouksissani.
Etiopian luterilaisten rukoukset ovat monimuotoisia ja rukouksiin sisällytetään niin pienet kuin suuretkin asiat. Erityisesti ruoka- ja kiitosrukoukset ovat yleisiä. Rukoileminen voi olla hiljaista tai äänekästä.
Leikola viihtyy etiopialaisten eläväisessä seurassa myös jumalanpalveluksessa.
– Jumalanpalveluksessa on mahtava meininki, josta paistaa ilo. Seurakuntalaiset todella elävät mukana jumalanpalveluksen joka hetkessä. Viime vuosina hurmoksellisuutta on tullut lisää ja sitä vierastan.
Suomalainen ajatus ja ymmärrys tasa-arvosta on pysynyt vahvasti mukana Leikolan elämässä.
– En tietenkään yritä sanoa etiopialaisille, että tulkaa suomalaisiksi, mutta tartun herkästi epätasa-arvoon.
Epätasa-arvoa Leikola on kohdannut työssään erityisen paljon. Hän tekee vaimonsa kanssa työtä yhteiskunnan marginaalissa elävien halveksittujen ihmisryhmien hyväksi.
– Täällä eletään osin edelleen Vanhan testamentin ajassa ja on pitänyt ihan perusteellisesti selvittää, mitä uusi liitto tarkoittaa. Kristillisen kirkon ydinajatus on universaalius. Kirkkohan on muuten ensimmäinen globaali brändi.
***
Seurakuntalaisten tasa-arvo ei täysin toteudu edes luterilaisen Mekane Yesus -kirkon sisällä. Osittain juutalaisesta perinteestä nouseva puhdas–epäpuhdas-ajattelu vaikuttaa vahvasti etiopialaisten arjessa. Tiettyjä ammattiryhmiä kuten savenvalajia, seppiä, nahkureita ja entisiä metsästäjiä hyljeksitään, koska heidän uskotaan saastuttavan ympäristönsä esineet, talot ja ihmiset.
– Olen nähnyt Etiopian-vuosinani paljon sortoa ja eristämistä. On saatanallista kyseenalaistaa toisen ihmisarvo. Mutta kaiken tämän vastapainona on ollut ilo havaita evankeliumin voima, joka on herännyt eloon ihmisissä ja auttanut koko yhteisöä.
Leikola on vakuuttunut, että kirkko pystyy auttamaan marginalisoituja ryhmiä. Siihen tarvitaan rohkeita seurakuntalaisia, sillä ihmiset, jotka ovat olleet tekemisissä saastuttavina pidettyjen ryhmien kanssa, voivat itse joutua sukunsa syrjimiksi.
– Olen saanut elää todeksi ensimmäisen kolossalaiskirjeen kolmannen luvun 11 jakeen: Silloin ei ole enää kreikkalaista eikä juutalaista, ei ympärileikattua eikä ympärileikkaamatonta, ei barbaaria, skyyttalaista, orjaa eikä vapaata, vaan Kristus on kaikki, hän on kaikissa.
***
Lokakuussa Etiopiaan julistettiin kuuden kuukauden poikkeustila. Tapahtumien taustalla on pitkäaikainen kahden suurimman etnisen ryhmän, oromo- ja amhara-väestön tyytymättömyys nykyhallitusta kohtaan. Hallitusta johtaa tigre-vähemmistö, johon kuuluu kuusi prosenttia kansasta.
Oppositioryhmien mielenosoituksissa ja levottomuuksissa on viime marraskuusta lähtien kuollut satoja ihmisiä. Risto Leikolan mukaan levottomuuden ovat vähentyneet poikkeustilan tultua voimaan. Tällä hetkellä tunnelma ovat jännittyneen odottava.
– Mekane Yesus -kirkon seurakunnissa on rukoiltu paljon oikeudenmukaisen rauhan puolesta ja pyydämme suomalaisia yhtymään näihin rukouksiin.
Tausta: Mekane Yesus -kirkko
• Mekane Yesus on luterilainen kirkkokunta Etiopiassa.
• Kyseessä on maailman suurin luterilainen kirkko. Jäseniä on yli 8 miljoonaa.
• Kirkko perustettiin vuonna 1959 ja se on vihkinyt naisia papeiksi vuodesta 1997 lähtien.
• Kirkko on Luterilaisen maailmanliiton sekä Kirkkojen maailmanneuvoston jäsen.
• Teologisilta painotuksiltaan kirkko on konservatiivinen.
• Mekane Yesus tarkoittaa Jeesuksen asuinpaikkaa Etiopian ortodoksisen kirkon käyttämällä kirkkokielellä.
Kuva: Päivi Arvonen. Mekane Yesus -kirkon pappi Risto Leikola vierailulla savenvalajien kylässä Hossainan kaupungin lähellä. Kuvassa Leikolan kanssa ovat Katalayer, Habtam ja Marato.