Tuhansille rippikoululaisille jaettava kristillinen Nuotta-lehti sisältää voimakasta kirkkokritiikkiä ja varoittaa vääristä profeetoista ja vastentahtoisista eutanasioista. Toisin kuin rippikoulun oppikirjoista, rippikoululaisille jaettavien lehtien sisällöstä ei ole kirkossa yhteistä linjaa. Paikallisseurakunnat päättävät itsenäisesti niiden hankinnasta.
Kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvä Nuotta mainostaa itseään Suomen luetuimmaksi kristilliseksi nuortenlehdeksi. Lehteä tekevät nuoret ja nuoret aikuiset vapaaehtoiset, ja sitä julkaisevat SLEY, Kansanlähetys ja OPKO. Lehden taustavoimat olivat mukana myös Älä alistu -kampanjassa.
Nuotan rippileirinumeroa jaetaan päätoimittaja Mika Falkin mukaan järjestöjen rippikoulujen lisäksi myös paikallisseurakuntien rippileireillä. Valtaosa lehdistä menee seurakuntiin. Tämän vuoden ripari-Nuottaa painettiin vajaat 5 000 kappaletta. Levikkinsä perusteella lehti tavoittaa noin kymmenesosan rippikoulun vuosittain käyvästä ikäluokasta. Ripariliitteessä kerrotaan riparin kulusta ja tekijöistä sekä kristillisestä nuorisokulttuurista.
Järjestöjen kirkon yleistä linjaa jyrkemmät eettiset kannanotot saavat Nuotassa runsaasti tilaa. Aborttia käsitellään useammassa jutussa, niistä näkyvimpänä sepitteellinen väittely ”Kristitty vs. feministi – Saako sikiön surmata”. Jutussa kristitty toteaa abortin olevan murha, ja feministi puolustelee raskaudenkeskeytystä muun muassa sanomalla, että raskauden takia ”voi mennä elämä pilalle ja kroppa kärsii”. Kuvituksessa vihainen nainen huutaa pelästyneelle miehelle.
Lehdessä myös verrataan Suomessa järjestettäviä sikiöseulontoja Natsi-Saksan eugeniikkaan.
”Natsit tappoivat tai steriloivat niitä lapsia, jotka heidän mielestään eivät voineet edistää yhteiskuntaa. Eikö tässä maassa tehdä aivan samoin, kun valitaan tappaa vauva ennen syntymää, koska hänellä epäillään Downin syndroomaa. Meidän hieno, kehittynyt yhteiskuntamme antaa luvan oikeastaan samaan ’vahvemman’ valintaan kuin mitä tekivät spartalaiset ja natsit!”
Ajankohtaista eutanasia-aihetta käsittelevässä artikkelissa väitetään, että eutanasian sallineessa Hollannissa tehdään vuosittain tuhat eutanasiaa vasten potilaan tahtoa. Luvun ovat maininneet julkisuudessa myös ministeri Päivi Räsänen ja lääkäri Pekka Reinikainen, kun taas Hollannin virallisissa tilastoissa eettiselle lautakunnalle edenneitä tapauksia on esimerkiksi vuonna 2010 ollut yhdeksän.
”Sahataanko tässä nyt omaa oksaa?”
– Ei hyvältä kuulosta, sanoo rippikoulutyöstä vastaava työalasihteeri Jarmo Kokkonen, jolle Kotimaa24 luki otteita ripari-Nuotasta.
Hänen mukaansa mustavalkoinen, voimakkaita mielikuvia luova kirjoittelu ei palvele rippikoulun tavoitteita, joissa korostuu nuorten kunnioitus ja vuoropuhelu.
Kokkonen kertoo, ettei kirkkohallituksella ole mandaattia valvoa rippikouluihin tarjottavia lehtiä. Paikallisseurakuntia saa lähestyä kuka tahansa, ja jokainen seurakunta päättää itsenäisesti, millaista materiaalia se ottaa vastaan.
– Tässä luotan paikallisseurakunnan työntekijöiden harkintakykyyn, Kokkonen toteaa.
Nuotan useissa artikkeleissa nykykirkosta puhutaan kovilla äänenpainoilla. Esimerkiksi C.S. Lewisin
Paholaisen kirjeopiston tyylillä kirjoitetussa satiirijutussa henkipaholainen kirjoittaa toiselle:
”Suorastaan hykertelen ajatellessani, miten ’kirkon’ saarnapöntöistäkin voidaan nykyään julistaa musta valkoiseksi ja valkoinen mustaksi, vanhurskauttaa syntisen sijasta synti ja julistaa sitä ihanaa vapauden sanomaa, että jokainen saa toimia omien himojensa ja yllykkeidensä mukaan, koska on armo.”
Toisessa jutussa huolehditaan siitä, hakeutuvatko nuoret kristityt ”harhaopettajien ja väärien profeettojen kaitsemiin moniarvoisiin ja moniäänisiin yhteisöihin”.
Kokkosen mukaan teksteistä herää kysymys, palveleeko raju kirkkokritiikki rippikouluikäisiä nuoria. Kuva riitelevästä kirkosta ei houkuta mukaan seurakunnan toimintaan.
– Sahataanko tässä nyt omaa oksaa? Kokkonen pohtii.
Kotimaa24:n taustalla oleva Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa julkaisee nuortenlehti Fleimiä, jonka ripariekstran painosmäärä on 5 000 kappaletta.