Tiedän romaneja, jotka eivät saa millään harjoittelupaikkaa ja siksi valmistuminen opinnoissa viivästyy, sanoo Romako-hankkeen asiantuntija, sosionomi Tamara Åkerlund.

”Sanomattomista sanoista ei saa kiinni”

Hollolassa lastensuojeluyksikössä työskentelevä Jari Hedman, 37, opiskelee oppisopimuksella nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi. Koulunkäyntiavustajan ja vartijan koulutuksen aiemmin suorittanut ja yli 10 vuotta bussikuskina toiminut romanimies on päässyt kiinni kutsumusammattiinsa.

Tie ei ole ollut aivan helppo. Romanit kohtaavat edelleen paljon syrjintää työmarkkinoilla. Hedmanin kohdalle räikein tapaus osui monikulttuurisella ja yleensä suvaitsevaisella kuljetusalalla. Hänelle luvattiin puhelimessa ajomestarin homma.

– Kun saavuin tapaamiseen asussa, josta minut tunnisti heti romaniksi, työnantaja muuttui aivan eri mieheksi. Yhtäkkiä ajomestarin paikat olivatkin täynnä, vaikka edellisessä puhelussa mies oli valittanut joutuvansa itse tekemään ajomestarin hommatkin, kun heitä ei ollut firmassa ainuttakaan.

Vartijan työssä Hedmanilta puolestaan tivattiin, onko hän valmis puuttumaan siihen, jos oman kulttuurin edustaja varastaa kaupasta. Useimmiten ennakkoluulot kuitenkin ilmaistaan hienovaraisemmin.

– Sanomattomista sanoista ei saa kiinni. Tuuli vain puhaltaa.

”Älkää kohdatko kulttuuria vaan ihminen sen takana”

Hedmanin mukaan kuvitelma siitä, että romani olisi laiska työntekijä, on valetta.

– Teemme vähintään yhtä paljon kuin kantasuomalaiset ja usein kaksinkertaisesti, koska olemme suurennuslasin alla. Antakaa meille mahdollisuus, niin vapaudutte ennakkoluuloistanne.

Toisaalta Hedman on kokenut, että jos työn saa, siinä pääsee yleensä nopeasti näyttämään kyntensä. Moni on pyytänyt ennakkoluulojaan myös anteeksi.

– Hyvä että pahoitellaan, mutta kyllä se riipaisee, että emme ole lähtökohtaisesti tasaveroisia muiden työnhakijoiden kanssa.

– Älkää kohdatko kulttuuria vaan ihminen sen takana, hän toivoo.

Apua, tukea ja tsemppiviestejä

Opinnoissa Jari Hedmania tukee Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoima Romako-hanke.

– Tämä hanke oikeasti toimii. Työntekijät ovat aina saatavilla, auttavat ja tukevat, selittävät ja neuvovat. He kyselevät meiltä opiskelijoilta myös oma-aloitteisesti, miten menee. Viime aikoina olen voinut onneksi usein vastata, että tosi hyvin, Hedman kiittää.

Hän aikoo jatkaa opintojaan myöhemmin korkeakoulussa.

Romako-hanke tukee aikuisia romaneita ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittamisessa sekä työ- ja harjoittelupaikkojen saamisessa. Tällä hetkellä mukana on noin 90 opiskelijaa.

Hedmanin mukaan apua saa esimerkiksi koulutehtävissä ja CV:n tekemisessä. Lisäksi työntekijät lähtevät tarvittaessa mukaan vaikka työhaastatteluun. Tärkeitä ovat myös opiskelijoiden toisilleen lähettämät tsemppiviestit ja muu vertaistuki.

”Miksi käydä kouluja, jos tietää, ettei pääse töihin?”

Romako-hankkeen asiantuntija, sosionomi Tamara Åkerlund vahvistaa, että Hedmanin kokemukset eivät ole ainutlaatuisia.

Monille romaneille luvataan puhelimessa harjoittelupaikka, mutta kun he menevät käymään, paikat ovatkin yhtäkkiä täynnä. Tämän jälkeen pääväestöön kuuluva opiskelukaveri hakee harjoittelupaikkaa samasta työpaikasta ja saa sen.

– Ollessani vaatetusalan koulutuksessa me romanioppilaat emme olisi saaneet harjoittelupaikkoja, ellei opettaja olisi auttanut meitä. Tiedän myös autoalalla opiskelevia romaneja, jotka eivät saa millään harjoittelupaikkaa, ja valmistuminen viivästyy.

– Syrjintä alkaa jo ysiluokan TET-harjoitteluissa. Kyllä se syö romaninuorten opiskelumotivaatiota. Miksi käydä kouluja, jos tietää, ettei pääse töihin? Taidoillasi ei ole merkitystä, vaan taustalla, jolle et voi mitään. Tämä syö myös nuorten itsetuntoa.

”Kohtasin myös rohkeita työnantajia”

Kun Åkerlund teki aiemmin keikkatöitä välittävän firman kautta koulunkäyntiavustajan hommia, hän kohtasi toisinaan kummallisia tilanteita. Esimerkiksi maahanmuuttajaluokan opettaja ihmetteli ääneen, että romanikin osaa puhua englantia.

– Toisaalta kohtasin myös rohkeita työnantajia. Pukinmäenkaaren peruskoulun rehtori Leena Hiillos vakinaisti minut, ja sain tehdä töitä omana itsenäni ja viestiä lapsille, että romanitkin kuuluvat tavalliseen työarkeen.

”Työnantajapoolin avulla romanit säästyvät typerien, keksittyjen selitysten kuuntelemiselta”

Romako-hanke pyrkii kaikin tavoin raivaamaan esteitä romanien työllistymisen tieltä. Se on perustanut myös työantajapoolin, josta romanitaustaiset opiskelijat ja valmistuneet voivat etsiä työnantajia työ- ja harjoittelupaikkoja varten.

Ilmoittautumalla pooliin työnantajat viestivät, että romanitaustainen hakija on rekrytoinneissa ja harjoittelupaikkojen saannissa samalla viivalla kuin muutkin. Tämän pitäisi tietysti olla itsestään selvää kaikkialla, mutta Åkerlundin mukaan näin ei käytännössä ole. Pooli vastaa todelliseen tarpeeseen.

– Sen avulla romanit säästyvät typerien, keksittyjen selitysten kuuntelemiselta ja voivat keskittää työnhaun paikkoihin, joista työnsaanti on aidosti mahdollista.

Tavoitteena on saada pooliin ainakin 1000 työnantajaa eri puolilta Suomea. Mukaan pääsee täyttämällä yksinkertaisen lomakkeen netissä osoitteessa romako.diak.fi/tyonantajalle.

”Myös romanille kaikki ammatit ovat mahdollisia”

Sekä Åkerlund että Hedman iloitsevat siitä, että romanien koulutustaso on noussut erityisesti viimeisten 15 vuoden aikana huimaa vauhtia ja he ovat aiempaa vahvemmin integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan.

Hyvä kehitys alkoi jo 1960–70-luvuilla, kun romaneille mahdollistettiin vakituiset asunnot ja kiertolaiselämä loppui.

– Romanikavereissani on sairaanhoitajia, ensihoitajia ja sosionomeja. Oma isänikin on aina tehnyt töitä, Hedman sanoo.

Åkerlundia kuitenkin harmittaa rattaiden hidas kääntyminen. Romanit ovat olleet Suomessa jo yli 500 vuotta, mutta yhteiskunta ei ole edelleenkään täysin avoin ottamaan käyttöön kaikkea sitä viisautta ja osaamista, jota heillä on.

– Mietin esimerkiksi, kuinka hyvin koulujen oppilaanohjaajat onnistuvat voimaannuttamaan romaninuoria tavoittelemaan omia unelmiaan. Toivon, että stereotyyppinen käsitys romaneista bussikuskeina, lähihoitajina tai laulajina ei rajoittaisi sen ymmärtämistä, että myös romanille kaikki ammatit ovat mahdollisia.

”Oppisopimuspaikkoja on löytynyt hyvin”

Kun Åkerlund eli pahimpia ruuhkavuosiaan, opiskeli ja teki yhtä aikaa töitä, hän sai pankissa erittäin huonoa kohtelua.

– Väsyneenä mietin, miksi yritän rakentaa tätä yhteiskuntaa, jos minua ei kohdella tasaveroisena kansalaisena.

Nykyisessä asiantuntijan työssään hänellä on kuitenkin myös paljon ilon aiheita.

– Useampi romani on jo valmistunut hankeemme tuella hyvillä arvosanoilla eri ammatteihin. Myös oppisopimuspaikkoja on löytynyt hyvin. Ihmiset ovat saaneet elämän syrjästä kiinni.

– Äskettäin kävin tuoreen parturi-kampaajan asiakkaana, ja oli ihana nähdä hänet asiakaspalveluhenkisenä todellisena ammattilaisena.

***

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Räikeät ennakkoluulot estävät yhä romanien työllistymistä – ”Syrjintä alkaa jo ysiluokan TET-harjoitteluissa”