Pyhärannan seurakunnan erotettu vt. kirkkoherra syyttää kovin sanoin Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulia asiansa käsittelystä. Tuomiokapituli päätti aikaisemmin joulukuussa, että vt. kirkkoherra Matti Nikkasen virkamääräys katkaistiin välittömästi ja lisäksi Nikkaselle annettiin kirjallinen varoitus papille sopimattoman käytöksen takia.

Nikkasen mukaan tuomiokapitulin päätös on puutteellisesti perusteltu, siihen liittyvä menettely on ollut epäasiallista ja lisäksi seuraamukset ovat olleet kohtuuttomia. Päätökset on tehty pitkälti suullisten väitteiden perusteella, ja väitetty sopimaton käytös on jäänyt näyttämättä muutoin kuin asianosaisen kertomuksen perusteella.

”Virkasuhteen päättäminen [päätöksessä mainituilla perusteilla] edellyttäisi lain mukaan virkamiehen syyllistymistä rikolliseen tekoon, mistä asiassa ei ole edes esitetty väitteitä”, Nikkanen kirjoittaa valituksessaan Turun hallinto-oikeudelle.

Nikkasen mukaan asian käsittelyssä tuomiokapitulissa olisi tapahtunut useita menettelytapavirheitä. Esitystä virkasuhteen purkamisesta ei tehty viranhaltijalaissa mainitussa 14 vuorokauden määräajassa eikä hän ole saanut käyttöönsä kaikkia asiaan liittyviä asiakirjoja ennen päätöstä.

Nikkasen mukaan hänet kutsuttiin sähköpostiviestillä tapaamiseen piispan kanssa tuomiokapitulissa. Viestissä ei yksilöity tapaamisen aihetta, ja tarkempaa tietoa hän sai vasta tapaamista edeltävänä iltana. Tarkennuksessakaan ei täsmennetty, että keskustelu koskee virkasuhteen purkamista.

Keskustelussa Nikkasen tukihenkilöä kehotettiin poistumaan niiden asioiden yhteydessä, jotka tuomiokapituli myöhemmin tulkitsi salaisiksi julkisuuslain perusteella. Valituskirjelmän mukaan näiden asioiden käsittely on perustunut muistioon, jonka on laatinut Nikkasesta kantelun tehnyt henkilö. Pyynnöstä huolimatta muistiota ja kanteluun liittyviä sähköpostiviestejä ei ole toimitettu Nikkaselle eikä AKI-liittojen työmarkkinajuristille.

Nikkanen kiistää salaisiksi määrättyjen asioiden todenperäisyyden.

NIKKASEN MUKAAN tuomiokapituli on menetellyt asenteellisesti ja puolueellisesti. Se on mm. jättänyt noudattamatta häirintäilmoitusten käsittelyä koskevaa toimintaohjetta, jonka se on hyväksynyt toukokuussa 2025. Asiaa käsittelemään ei ole asetettu toimintaohjeen mukaista selvityshenkilöä eikä Nikkasen käyttöön ole annettu alkuperäisiä kirjallisia ilmoituksia tai muistioita. Tällä tavalla on loukattu Nikkasen oikeutta tasapuoliseen kohteluun.

Nikkanen perää tarkempia perusteluja irtisanomiselleen: ”Työnantajan tulee esittää riittävät ja luotettavat selvitykset niistä tosiseikoista, joihin se perustaa irtisanomispäätöksen. Yksinomaan työnantajan esittämä käsitys tosiseikoista ei ole riittävä selvitys viranhaltijan menettelystä silloin, kun viranhaltija perustellen sen kiistää.”

TUOMIOKAPITULIN PÄÄTÖS perustuu yhdeltä osin kanteluun, jonka ovat laatineet neljä Pyhärannan seurakunnan työntekijää. Kantelun mukaan Nikkanen on käyttäytynyt asiattomasti, mikä on luonut pelon täyttämän ilmapiirin työyhteisössä. Nikkanen on myös jakanut henkilöstön WhatsApp-ryhmässä asiattoman huumorikuvan. Tuomiokapitulin johtoryhmän tulkinnan mukaan kuvaa voi pitää seksistisenä, vaikkei johtoryhmä perustellut asiaa tarkemmin.

Myöskään työntekijöiden tekemään kanteluun liittyviä keskustelumuistioita ei ole annettu Nikkaselle ennen tuomiokapitulin päätöstä.

Nikkanen ei kokonaan kiistä kantelussa esitettyjä asioita, mutta pitää irtisanomista niiden perusteella kohtuuttomana: ”Valittajan yksittäiset, laajemmasta asiayhteydestä irrotetut lausahdukset tai äänen korottaminen eivät osoita sellaista muihin viranhaltijoihin kohdistunutta epäasiallista käyttäytymistä, että virkasuhteen purkamista tai irtisanomista olisi pidettävä näiden johdosta perusteltuna.”

Valituskirjelmän mukaan ”piispa itse on soitellut henkilökunnalle ja ikään kuin selvittänyt asiaa”. Kirjelmässä ei tarkenneta, kenestä piispasta on kyse. Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin kokouksiin osallistuvat sekä arkkipiispa että Turun arkkihiippakunnan piispa. Tuomiokapitulin kokouksen pöytäkirjan mukaan Nikkasen toiminnasta tehty kantelu käsiteltiin piispa Mari Leppäsen johdolla.