Pyhäkoulu elää ajassa ja tavoittaa uusia sukupolvia

Juuli Teräksen, 8, mielipuuhaa Taivaalliset seikkailut -pyhäkoulussa on yhteinen askarteluhetki. Kuva: Pasi Leino

Yhteiskunnan murroksessa nykypyhäkoululla on monia haasteita. Lasten määrä vähenee, kun ikäluokat pienentyvät, ja perheiden ajasta kilpailevat monet harrastukset ja kiireet. Kaikilla ei myöskään ole halua tai tarvetta tarjota lapsille uskonnollista kasvatusta. Vapaaehtoisia pyhäkouluohjaajia voi olla vaikea saada mukaan säännölliseen toimintaan. Lisäksi perinne lähteä yhdessä perheen kanssa sunnuntaiaamuna kirkkoon ja pyhäkouluun ei enää elä niin vahvana.

– Tässä pätee varmasti sama kuin muussakin kokoontuvassa toiminnassa. On löydettävä uusia toimintatapoja, kysyttävä perheiltä heidän toiveitaan ja tarpeitaan, sanoo varhaiskasvatuksen asiantuntija Raija Ojell Kirkkohallituksesta.

Tarkkoja lukuja tämän päivän pyhäkoulukävijöiden määristä ei ole, mutta tilastot osoittavat kirkon varhaiskasvatuksen kokoontuvan toiminnan pitkällä aikavälillä laskeneen.

– Pyhäkoulu pitää edelleen pintansa ja monin paikoin kävijämäärät ovat lisääntyneet. Uskonnon merkitys ja kiinnostavuus on ylipäänsä viime aikoina yhteiskunnassamme kasvanut, ja se näkyy ehkä myös pyhäkoulun suosiossa.

”Pyhäkoulu on lapselle turvallinen paikka miettiä elämän suuria kysymyksiä.”

Ojellin mukaan kristillisen kasvatuksen merkitys korostuu erityisesti silloin, kun muualla uskonnon opetus vähenee. Pyhäkoululla on oma tärkeä paikkansa tässä. Pyhäkoulussa pyritään vahvistamaan lapsen osallisuutta ja käsiteltävien asioiden merkityksellisyyttä lapsen elämässä.

– Pyhäkoulu on lapselle turvallinen paikka miettiä elämän suuria kysymyksiä. Se on hyvä tuki vanhemmille, jotka pitävät kristillistä kasvatusta ja uskoon liittyviä asioita tärkeinä.

Maailman kriisit luovat epävarmuutta, ja silloin on tarvetta hakeutua tutun ja turvallisen pariin. Tätä Ojellin näkemyksen mukaan myös pyhäkoulu edustaa.

YHTENÄ PYHÄKOULUN vetovoimatekijänä voi pitää sitä, että ajan kuluessa pyhäkoulu on monimuotoistunut. Tästä kertoo soittokierros noin kymmeneen satunnaisesti valittuun seurakuntaan ympäri Suomen.

Seurakunnista kerrotaan, että kiinnostusta pyhäkoulutoimintaan on, mutta se hakee nyt uusia uomia. Perinteisten sunnuntaiaamujen ”pyhisten” rinnalle on syntynyt monenlaisia uusia konsepteja.

Nykyään pyhäkouluja on myös muina päivinä ja ajankohtina ja eri teemoilla. On niin kaakao-, taide- kuin luontopyhäkoulujakin. Loimaalla pyhäkoulua on pidetty jopa pulkkamäessä. Toiminnallisuus innostaa lapsia.

– Uskon, että tämän päivän pyhäkoulussa korostuu lapsen tapa oppia ja toimia – aiemmin on ehkä painottunut enemmän tiedollinen ja opetuksellinen näkökulma, Ojell sanoo.

Tällä hetkellä suosittuja ovat myös kirjepyhäkoulut. Hyvinkään seurakunnassa kirjeitä lähtee noin 200 lapselle. Oulussa järjestetään nettipyhäkoulua ja myös erilaiset pop up- sekä periodipyhäkoulut vetävät lapsia ympäri maan.

Pyhäkoulujen kävijämäärissä on aaltoliikettä. Osallistujia on muutamista osallistujista kymmeniin, paikkakunnasta riippuen, ja yleinen ikäjakauma on noin 4–11-vuotiaat.

Carita Sankamo lapsineen on löytänyt Taivaalliset seikkailut -pyhäkoulusta lämminhenkisen yhteisön. Sankamo taiteilee lorupussia yhdessä poikansa Rafael Sankamon, 2, kanssa. Kuva: Pasi Leino

SUOMI ON muuttunut yhä monikulttuurisemmaksi. Se näkyy Turun Mikaelinseurakunnan Taivaalliset seikkailut -pyhäkoulussa Paakarlan seurakuntatalolla. On kuitenkin edelleen harvinaista, että osa pyhäkoululaisista on maahanmuuttajia. Lapsi- ja perhetyöntekijä Elina Westergård kertoo, että pyyntö järjestää suomenkielistä, pyhäkoulutyyppistä toimintaa lähti ukrainalaisäideiltä.

Tämä pyhäkoulu, jossa lapset vanhempiensa kanssa osallistuvat lauluihin, leikkeihin, aarteen etsintään ja askarteluun sekä lopuksi kokoontuvat herkkupöydän ääreen, kerää kerran kuukaudessa 20–50 osallistujaa. Kävijöissä on laaja ikähaitari: pikkulapsista aina yksittäisiin yläasteikäisiin ja aikuisiin saakka.

Westergård uskoo, että Taivaalliset seikkailut voi edistää eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten lämmintä ja iloista yhteiseloa. Ojellkin toivoo, että pyhäkoulu voisi osaltaan olla auttamassa myös kielen omaksumista ja kotoutumista.

– Pyhäkoulu voi tuoda seurakunnan lähelle myös niitä kantasuomalaisia, jotka eivät ehkä muuten löytäisi kirkon toimintaa. Se on juuri sitä, mitä lähetys arjessa tarkoittaa, Westergård sanoo.

Jasmine Teräs, 10, viihtyy pyhäkoulussa ja on tehnyt siellä tärkeitä oivalluksia.

– Jumala on ystävällinen ja kaikkien kaveri.

Neljän vuoden aikana ukrainalainen Kateryna Nabok on perheineen osallistunut Taivaalliset seikkailut -pyhäkouluun lähes joka kerta.

– On ihanaa, kun tietää, että joku odottaa sinua. Tämä pyhäkoulu koskettaa sydäntä, Nabok sanoo herkistyen.

Lue myös:

Pyhäkoulu lähtee siitä, että lapsella ja Jumalalla on jo suhde

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliMediat: Amerikkalaissyntyinen paavi Leo XIV ei vieraile Yhdysvalloissa Trumpin kaudella − syynä paavin lähettilään uhkailu Pentagonissa?
Seuraava artikkeliLukijoilta: Ylösnousemus muuttaa uskon toivoksi

Ei näytettäviä viestejä