Puutiainen – arveluttava helmi

Taivaassa syttyi sota. Osa enkeleistä nousi Luojaansa vastaan, mutta joutui taipumaan ja poistumaan rakkauden ja valon valtakunnasta.

Langenneet enkelit pakenivat, mutta Jumala lähetti heidän peräänsä ulosottoenkelin.

– Luojan nimessä, seis! Teidän täytyy luovuttaa kaulakorunne, enkeli huusi.

Niinpä langenneiden enkeleiden ei auttanut muu kuin luovuttaa korunsa ja helmikoristeensa ulosottoenkelille, joka vei ne Jumalan luo.

– Nämä ovat likaisia ja verisiä, varsinkin helmet, Jumala sanoi. Hän heitti langenneiden enkeleiden korut pois taivaasta.

Ne putosivat maan pinnalle pohjoiselle pallonpuoliskolle, ja niistä tuli punkkeja.

Punkit ovat laaja hämähäkkieläinten luokka. Suomessa tunnetuin suvun edustaja on puutiainen. Punkilla on Suomessa paha maine sen levittämien vakavien tautien, borrelioosin ja aivotulehduksen, vuoksi.

Puutiainen (Ixodes ricinus) kiinnittyy isäntäeläimeen, myös ihmiseen, imeäkseen verta. Puutiainen on kiinni kohteessaan useita päiviä. Elämänkaarensa aikana puutiainen tarvitsee kaksi tai kolme veriateriaa.

Vanhan kansanuskomuksen mukaan puutiaiset pudottautuvat ihmisten päälle puista, mutta todellisuudessa ne elävät heinikoissa.

Puutiaista tavataan Suomessa Kemi–Joensuu-linjalle saakka sekä erityisen runsaana Ahvenanmaalla ja saaristossa. Punkit tarttuvat hanakasti lemmikkikoiriin. Verta imenyt punkki voi paisua herneen kokoiseksi harmaaksi palloksi.

Puutiaisen poistaminen iholta mahdollisimman pian on paras keino estää mahdolliset ikävät jälkiseuraamukset.

Puutiainen, kaikessa karmivuudessaan, on Luojan luoma ja osa eliömaailman monimuotoisuutta. Muutoin punkista on vaikea löytää mitään hyvää tai sympaattista sanottavaa.

Juttu on julkaistu aikaisemmin Kotimaa-lehdessä.

Edellinen artikkeliPuukiipijä – ponteva pomppija
Seuraava artikkeliPäivänkakkara – rakastuneen päiväuni

Ei näytettäviä viestejä