Puolustusministeri arvosteli ”reservikarkureita” – saiko armeija oman Päivi Räsäsen?

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) herätti alkuviikosta keskustelua maanpuolustuskurssin avajaisissa pitämällään puheella. Niinistö arvosteli kovasanaisesti ”reservikarkureita” vihjaten, etteivät kaikki reservistä siviilipalvelukseen siirtyvät tee valintaansa vakaumuksellisista syistä. Niinistön mukaan tällaiset henkilöt eivät ansaitse arvostusta.

Niinistön puheista suivaantui esimerkiksi kansanedustaja Touko Aalto (vihr.), joka kertoi Facebookissa harkitsevansa eroa reservistä. Helsingin Sanomien
haastattelussa hän ennusti jopa eropiikkiä Niinistön puheiden johdosta.

Eropiikki on termi, jota on yleensä käytetty kirkon jäsenyyden yhteydessä. Kuuluisin eropiikki syntyi kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) esiinnyttyä Ajankohtaisen kakkosen Homoillassa vuonna 2010. Muodostuiko puolustusministeri Niinistöstä armeijalle oma Päivi Räsänen, kenttäpiispa Pekka Särkiö?

– Tällainen rinnastus ei ole asianmukainen, Särkiö sanoo.

Hän muistuttaa, että kontekstit Päivi Räsäsen ja Jussi Niinistön puheissa ovat erilaiset. Särkiö katsoo Jussi Niinistön puolustusministerinä kiinnittäneen räväkällä tavalla huomiota ajankohtaiseen asiaan.

– En ota kantaa siihen termiin, joka on provosoinut. Ehkä siinä oli tarkoituksellistakin halua herättää keskustelua.

Pekka Särkiö toteaa kuitenkin, että siviilipalvelukseen siirtymisestä voi tulla samankaltainen ilmiö kuin kirkosta eroamisista.

– Kirkosta eroamisia masinoivat vapaa-ajattelijat. Tässä on taustalla järjestöjä, jotka muistuttavat reserviläisiä siitä, että heillä on mahdollisuus siirtyä siviilipalvelukseen. Taustalla on muun muassa Aseistakieltäytyjäliitto.

Vuonna 2015 lähes tuhat ihmistä siirtyi reservistä siviilipalvelukseen. Viime vuonna hakemuksia tehtiin yli 600, selviää eroa-armeijasta.fi -sivuston tilastoista. Pekka Särkiö näkee, että tilanne on Puolustusvoimille periaatteellisesti hankala.

– Meillä on yleinen asevelvollisuus, jonka tehtävänä on tuottaa sodan ajan reserviä. Jos koulutuksen eteen tehty työ valuu hukkaan, on se toki turhauttavaa.

Särkiön mukaan syyt siviilipalvelukseen siirtymisen takana ovat laajoja ja monipuolisia. Yksi selitys voi löytyä vuoden 2015 kirjeestä, jossa reserviläisille kerrottiin heidän sodan ajan sijoituksensa.

– Kirje on voinut muistuttaa siitä, että he ovat reservissä vaativassa tehtävässä, ja kiristyneessä maailmantilanteessa ei voi sulkea pois mahdollisuutta, että näitä tehtäviä joutuisi suorittamaan. Joillekin on voinut tulla pettymyksenä, että he ovat varareservissä.

Pekka Särkiö näkee taustalla myös nuorten miesten kokeman irrallisuuden ja syrjäytymisen, joka voi johtaa maanpuolustustahdon heikkenemiseen.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Aseistakieltäytyjät: Reservinkieltäytyminen perustuu omantunnonvapauteen

Eroa armeijasta -sivusto kaatui saman tien

Pekka Särkiön blogi: Jakolinja ja maanpuolustustahto

Edellinen artikkeliIkonimaalari Eeva Zitting: ”Ikoni on jakamattoman kirkon perinne”
Seuraava artikkeliSeurakuntien varhaiskasvatukselle uusi lehti

Ei näytettäviä viestejä