Utsjoen seurakunnan päätösperuste olla tukematta Suomen Lähetysseuraa sen vuoksi, että se on lähettämässä lähetystyön parisuhteensa rekisteröineet, saattaa olla hallintolain vastainen. Näin arvioi Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.
Tolvasen mukaan hänen arvionsa pätee, jos parisuhteen rekisteröineiden lähettäminen lähetystyöhön olisi perusteena tai osaperuste seurakunnan kirkkoneuvoston päätökselle.
– Jos olisi joku tyytymätön seurakuntalainen, se olisi hyvä valitusperuste. Lopputulosta en osaa sanoa, Tolvanen näkee.
Jos joku seurakuntalainen valittaisi, ensin päätöksestä olisi tehtävä oikaisuvaatimus kirkkoneuvostolle, tämän jälkeen valitustie veisi hallinto-oikeuteen.
Tolvasen mukaan rikos- tai poliisiasia ei voi olla kyseessä, rikoslaki ei asiaa säätele. Sen sijaan päätöksen lainmukaisuus voisi hänen mielestään olla mahdollista asettaa kyseenalaiseksi. Tällöin tarkasteltaisiin hallintolakia ja esimerkiksi yhdenvertaisuuslakia.
– Kyse olisi siitä, onko päätösvaltaa käytetty vieraassa tarkoituksessa eli jos päätösvaltaa olisi käytetty sellaisessa tarkoituksessa, johon sitä ei saisi käyttää eli syrjivässä tarkoituksessa, Tolvanen sanoo ja viittaa hallintolakiin.
Tolvasen mukaan kyseeseen saattaisi tulla esimerkiksi päätöksenteon motiivin arviointi eli se, voisiko tarkoituksena olla estää rekisteröidyssä parisuhteessa olevien pääsyä tehtäviin.
– Hyvän hallinnon periaate on, että päätösvaltaa käytetään vain siinä tarkoituksessa, mihin valta on uskottu. Jos päätösvaltaa on käytetty syrjivin perustein, se menisi luottamuselimen toimivaltaa ulommaksi, Tolvanen pohtii.
Tolvanen toteaa, että Suomessa on säädetty laki rekisteröidystä parisuhteesta ja tämä pitää ottaa päätöksissä huomioon.
Utsjoen seurakunnan kirkkoherra Arto Seppänen totesi Kotimaa24:n
haastattelussa tänään, että raha josta lähetysjärjestöjen sopimukset maksetaan, ei ole seurakunnan budjetoitua rahaa, vaan vapaaehtoisesti kerättyä. Hänen mielestä Tolvasen arviot tuntuvat kaukaa haetuilta.
– Eihän päätös edes koske tätä lähetystyöhön siunattua. On kysymys yksinkertaisesta sopimuksesta seurakunnan ja lähetysseuran välillä, ja sopimus on irtisanottavissa. Tarkkaan ottaen perustelu päätöksessä on luottamuspula. Taustalla on pitempi kehityskulku, Arto Seppänen sanoo.
Pääkaupunkiseudun seurakunnissa on evätty rahaa tietyiltä lähetysjärjestöiltä ja perusteltu päätöksiä järjestöjen kielteisellä suhtautumisella esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin. Jos näillä päätöksillä on pyritty vastustamaan syrjintää, Tolvanen ei näe niissä laillisuusongelmia.
Kotimaa24:n haastattelussa kirkkoherra Seppänen ei ottanut kantaa siihen, voisiko hän palkata seurakuntaansa parisuhteensa rekisteröineen työntekijän. Lait hän kertoi tuntevansa.
– Ei hänen tietysti tarvitse ennakkoon ottaa asiaan kantaa. Kullakin saa olla vakaumuksensa, mutta laki viime kädessä määrää julkisyhteisössä, myös kirkossa, toiminnan rajat, professori Matti Tolvanen kommentoi.