Sosiaali- ja terveyspolitiikan professorin Juho Saari on toimittanut alkuvuodesta ilmestyneen teoksen Hyviä uutisia Suomesta – menestyvän yhteiskunnan tilannekuva tarjoaa näkökulmia siihen, miksi Suomella menee hyvin monella eri alueella. Kirjan esipuhe muistuttaa Suomen olevan monella tapaa globaali esikuva ennen kaikkea sosiaaliseen ja kestävään kehitykseen liittyvissä teemoissa. Hyvien uutisten suhteen kirja käy läpi muun muassa terveyttä, luottamusta, turvallisuutta, nuorten tilannetta, eliniän pidentymistä, ilmansaasteiden vähentymistä ja lisääntynyttä työhyvinvointia.

1. Mistä johtuu, että suomalaiset ovat keskimääräistä tyytyväisempiä kun meitä vertaa saman bruttokansantuotteen omaaviin muihin maihin?
– Ensinnäkin meillä on hyvin yhteen sovitettu hyvinvointivaltio ja elinkeinoelämä. Toiseksi meillä on onnea instituutioiden suhteen, eli suomalaisten elämä on varsin toimivaa. Sähköä on saatavilla, ei ole korruptiota ja pankkipalvelut toimivat. Samaten palvelujen ja tulonsiirtojen organisointi on kaikkiaan varsin toimivaa muihin maihin verrattuna. Suomalaisten päivittäisiin työmatkoihin kuluu keskimäärin vähemmän aikaa kuin monissa muissa maissa.
– Kolmanneksi yhteiskunta on organisoitunut tavalla, joka tuo poikkeuksellisen suurta luottamusta esimerkiksi poliisiin. Suomi on myös yksi maailman turvallisimpia maita, meillä lapset voivat mennä kouluun saattamatta. Lisäksi tapaturma- ja liikenneturvallisuus ovat parantuneet huomattavasti.

2. Työhyvinvointiin liittyvä keskustelu on ollut viime vuosina ongelmakeskeistä. Tutkimusprofessori Tuomo Alasoinin kirjoittama luku käsittelee kuitenkin työhyvinvoinnin parantumista. Hänen mukaansa työelämän huonontumispuhetta ovat pitäneet yllä näkyvimmin lukijanälkäiset mediat ja globalisaatiokriittiset tutkijat. Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet työhyvinvoinnin parantumiseen?
– Isossa kuvassa voi sanoa, että työelämä on vakaata. Yhtenä osana työhyvinvoinnin parantumiseen ovat vaikuttaneet sopimuspohjaiset ratkaisut. Palkoissa ja työvoimassa on liikkuvuutta. Mielikuvaa työhyvinvoinnin huononemisesta vahvistanee se, että monella työntekijällä on esimerkiksi kokemus kiireen lisääntymisestä työpaikalla. Heillä ei ole kuitenkaan käsitystä siitä, miten kiireistä on ollut aikaisemmin.

3. Mikä selittää väkivallan tosiasiallista vähentymistä, vaikka tilastot väittävät toista?
– Piilorikollisuus on vähentynyt ja uusia asioita on tuotu rikoslain piiriin. Siitä selittyy tilastollinen kasvu, mutta itse asiassa arki on muuttunut turvallisemmaksi. Esimerkiksi murhien määrä on romahtanut. Jokainen väkivallan teko on toki liikaa.
– Itsemurhien määrä on myös laskenut. Niiden kuolemien, jotka olisivat olleet estettävissä ja ovat tapahtuneet ennen 80 ikävuotta, eli ennenaikaisesti menetettyjen vuosien määrä, on vähentynyt. Väkivaltarikosten väheneminen selittää osin sitä, mutta enimmäkseen kyse on itsemurhien sekä saasteisiin, onnettomuuksiin ja kansansairauksiin kuolleisuuden vähentymisestä.

4. Vuonna 1987 Suomessa oli asunnottomia vielä yli 18 000 ja toissa vuonna alle 4 000. Miten asunnottomuus voitaisiin poistaa kokonaan Suomesta?
– Asunto ensin -hankkeella on ollut voimakas vaikutus asunnottomuuden vähenemiseen. Asunnottomien profiili on muuttunut jossain määrin nuoremmaksi ja joukossa on enemmän maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. Viime vuonna asunnottomien määrässä tapahtui itse asiassa vähän nousua.
– Nykyinen määrä alkaa laskea kun kovassa asunnottomien ytimessä elävien eli pitkäaikaisasunnottomien määrää saadaan vähennettyä. Tätä työtä esimerkiksi Diakonissalaitos on tehnyt erinomaisella tavalla. Asunnottomuuden väheneminen toteutuu sitkeän ja kovan työn kautta niiden ihmisten parissa, joilla kaikki arjen perus-
asiat ovat sekaisin.

5. Kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsbergin kirjoittamassa luvussa löytyy ehkä kirjan yllättävin väite siitä, että rauha on vahvistunut. Millä tätä voi perustella?
– Ensinnäkin pitkällä aikavälillä sodat ja sotakuolleisuus ovat vähentyneet. Toiseksi suomalaiset elävät aiempaa säädellymmässä todellisuudessa Natoon liittymisen myötä sekä puolustusvoimiin tehtyjen investointien myötä. Osaltaan ne ovat tuoneet vakautta.

6. Kirjan lopputeksteissä toteat, että parhaassa tapauksessa Hyviä uutisia Suomesta -kirja ei ole lähivuosina nostalgiaa vaan yksi uuden ajan saumakohtaa kartoittavista teoksista. Kumpaan uskot itse enemmän?
– Kansalaisten huomio on ollut leikkauksissa, mutta jos hallitus onnistuu siirtymään leikkauksista kasvuun ja uudistuksiin ja kasvua saadaan aikaan, niin olemme uuden ajan saumakohdassa.
– Hyviä merkkejä siitä on jo. Esimerkiksi se, että suomalainen innovointi on hyvässä iskussa ja elinkeinoelämän tuottavuudessa on nähtävissä nousua. Nyt on kyse, siitä löytyykö hallituksella seuraavassa budjettiriihessä kykyä löytää kasvua.