Kirkkohallitus on säännönmukaisesti tukenut oman uskonnon opetusta. Nyt kirkon tutkimuskeskuksen kyselyssä valtaosa kansalaisista ilmoitti tukevansa yhteistä katsomusainetta.
– Kun kirkkohallitus on ottanut kantaa koulun tuntijakoa koskeviin päätöksiin, se on korostanut oman uskonnon opetusta hyvänä perustana, kirkkohallituksessa työskentelevä dosentti ja Suomen ekumeenisen neuvoston kasvatusasioiden jaoston puheenjohtaja Jyri Komulainen vahvistaa.
Tällä kannalla ovat olleet laajasti myös muiden uskonnollisten yhteisöjen edustajat, esimerkiksi Suomen ortodoksinen kirkko.
Kyselyssä tiedusteltiin, mitä mieltä vastaajat ovat väitteestä, että uskontojen ja katsomusten opetus tulisi järjestää kaikille oppilaille yhteisenä oppiaineena. Täysin tai osittain samaa mieltä oli 64 prosenttia ja täysin tai osittain eri mieltä oli 19 prosenttia kaikista suomalaisista.
Myös piispat ovat käyttäneet puheenvuoroja oman uskonnon opetuksen puolesta ja sen merkityksestä uskontodialogin edellytyksenä. Komulainen on nykyään piispainkokouksen pääsihteeri, mutta aiemmin hän on toiminut Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitoksella.
Dosentti Komulainen alleviivaa sitä, että Kirkon tutkimuskeskus tekee jatkuvasti kyselyjä. Niistä voi selvitä kirkon kannalta kivuliaita tuloksia myös esimerkiksi siitä, kuinka moni suomalainen uskoo kirkon keskeisiin opinkappaleisiin.
– Kirkon tutkimuskeskuksen akateemista tutkimuslaitosluotettavuutta lisää se, että vaikka tutkimustulos on erisuuntainen kuin kirkon oma viesti, tulokset julkaistaan silti, Komulainen sanoo ja viittaa tuoreeseen uskonnonopetus-kyselyyn.
Kirkon tutkimustuloksesta tekemän tiedotteen kärjeksi oli valittu se, että suurin osa suomalaisista arvostaa koulujen uskonnonopetusta.
– Tämä oli myös hyvin tärkeä tutkimustulos, ehkä varmaan tärkeämpi, Komulainen kuittaa.
Pitäisi ajatella vähemmistöjä
Jyri Komulainen on itse pohtinut uskonnonopetuksen ”hybridimallia”. Siinäkin olisi pohjana oman uskonnon opetus, mutta tämän lisäksi järjestettäisiin osin yhteisiä uskontotunteja.
– Olen kirjoittanut vaikka kuinka monta yleisönosastokirjoitusta, jossa akateemisena ja uskonnondidaktiikkaa yliopistossa opettaneena henkilönä kallistun siihen, että oman uskonnon opetus on hyvä alusta kehittää uskonnonopetusta. Olisi siis hyvä, jos olisi monia oman uskonnon opetuksen kotipesiä, joista käsin voisi sitten välillä kokoontua myös yhteiselle tunnille.
Harmittiko Komulaista Kirkon tutkimuskeskuksen tuore tutkimustulos yhteisen katsomusaineen suosiosta? Hän sanoo, että hänellä heräsi paljon kysymyksiä. Hän kiinnittää huomiota siihen, että kyselyssä tiedusteltiin kantaa oppilaille ”yhteiseen” oppiaineeseen.
– Sana yhteinen tai yhteisöllisyys laukaisee myönteisen mielikuvan. Voi olla, että nopea kysely herättää vain nopeita ensivaikutelmia.
Komulaisen mielestä pitäisi ajatella pidemmälle esimerkiksi vähemmistöjen tukemista ja oman uskonnonopetuksen suurta merkitystä heille.
– Uskonnolliset vähemmistöt kannattavat voimakkaasti oman uskonnonopetuksen säilyttämistä.
– Kyselyn kysymykset olivat hyvin lyhyitä ja nopeaa kannanottoa vaativia. Jos vastaajille olisi pidetty pidempi taustoitus, voi kysyä, olisiko seurannut sama tulos. Mutta tämä on kysymys, jolla on turha spekuloida.
Tällä hetkellä on käynnissä nimien keräys kansalaisaloitteeseen, jossa ehdotetaan uskonnonopetukseen yhteistä katsomusainetta. Tavoitetta ei millään tavoin voi sanoa kirkon yleisen linjan mukaiseksi. Todennäköisesti aloitteen puuhahenkilöt käyttävät nyt kirkollista tutkimustulosta hyväkseen.
Komulaisen näkemys on, että Katsomusaloite-sivustolla käytetään varsin propagandistisia keinoja oman asian viestimiseksi. Hänen mielestään sivustolla muun muassa omitaan monikulttuurisuusdiskurssi, mutta vähemmistöuskontojen edustajien mielipiteet eivät pääse ollenkaan esiin.
Kirkon tutkimuskeskus selvitti loka-marraskuussa 2015 osana Gallup Ecclesiastica-kyselyä suomalaisten suhtautumista uskonnonopetukseen. Kyselyn mukaan kaikista suomalaisista 62 prosenttia suhtautuu erittäin tai melko myönteisesti ja vain 21 prosenttia erittäin tai melko kielteisesti koulun uskonnonopetukseen.
Gallup Ecclesiastica –kyselyn toteutti Taloustutkimus Oy Internet-paneelinsa avulla. Tutkimukseen vastasi 4194 henkilöä. Virhemarginaali on keskimäärin ±1,5 prosenttiyksikköä.
Kuva: Aarne Ormio / KT
Lue myös:
Kirkon selvitys: Valtaosa kannattaa yhteistä katsomusainetta