Kirkon tutkimuskeskus selvitti loka-marraskuussa 2015 osana Gallup Ecclesiastica-kyselyä suomalaisten suhtautumista uskonnonopetukseen.
Kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin heidän suhtautumistaan uskonnonopetukseen kouluissa sekä asennetta uskontoja ja katsomuksia koskevaa yhteistä opetusta kohtaan.
Kyselyn mukaan kaikista suomalaisista 62 prosenttia suhtautuu erittäin tai melko myönteisesti ja vain 21 prosenttia erittäin tai melko kielteisesti koulun uskonnonopetukseen.
Vanhempi väestö on nuoria myönteisempää
Kyselyn mukaan naiset suhtautuvat uskonnonopetukseen selvästi miehiä myönteisemmin. Eri ikäluokissa keskimääräistä kielteisemmin uskonnonopetukseen suhtautuvat 15–17-vuotiaat, joille uskonnonopetus on lähimpänä omaa elämänvaihetta. Asenteet muuttuvat 18–24-vuotiaiden joukossa, joista yli puolet suhtautuu uskonnonopetukseen myönteisesti. Vanhemmissa ikäluokissa suhtautuminen on vieläkin myönteisempää.
Kirkkohallituksen asiantuntija Tuula Vinkon mukaan kyselyn tulos kertoo, että suomalaiset arvostavat nykyistä koulun yleissivistävää uskonnonopetusta.
Etenkin aikuisiällä huomataan, kuinka uskonnon eri ulottuvuuksien tuntemusta tarvitaan työelämässä, kulttuurien kohtaamisessa ja maailmantilanteen ymmärtämisessä.
Uskontojen ja katsomusten yhteinen oppiaine saa kannatusta
Kyselyssä tiedusteltiin myös, mitä mieltä vastaajat ovat väitteestä, että uskontojen ja katsomusten opetus tulisi järjestää kaikille oppilaille yhteisenä oppiaineena.
Täysin tai osittain samaa mieltä oli 64 prosenttia ja täysin tai osittain eri mieltä oli 19 prosenttia kaikista suomalaisista. Sukupuolten välillä ei ollut merkittävää eroa.
Luterilaisen kirkon jäsenten asenne noudatti likipitäen koko kansan mielipidettä. Sen sijaan muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvista vain joka kolmas oli täysin tai osittain samaa mieltä väitteen kanssa.
Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomista lähes kolme neljästä kannatti yhteistä uskontojen ja katsomusten opetusta.
”Vähemmistöpoliittinen kysymys”
Dosentti ja Suomen ekumeenisen neuvoston kasvatusasioiden jaoston puheenjohtaja Jyri Komulainen näkee tutkimustuloksissa halun uskontojen vuorovaikutukseen, mitä hän pitää hyvänä asiana.
– Aika vaatii uskontodialogia. En ole kuullut kenenkään haluavan pysyä omassa ghetossaan. Meillä on siksi hyvät lähtökohdat kehittää oman uskonnon opetusta entistä dialogihakuisemmaksi ja tuoda yhteen eri opetusryhmiä.
Komulainen kiinnittää erityistä huomiota siihen, että vähemmistöt suhtautuvat epäilevästi kaikille yhteiseen opetukseen.
– Tutkimus muistuttaa uskonnonopetuksen olevan vähemmistöpoliittinen kysymys. Etenkin ortodoksista opetusta on kehitetty vuosikymmenien aikana määrätietoisesti, ja ortodoksit ovatkin ilmeisen tyytyväisiä omaan opetukseen.
Elämänkatsomustietoa opetetaan heille, jotka eivät kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan.
– Nyt on tärkeä keskustella siitä, miten eri uskontojen ja katsomusten vuoropuhelua vahvistetaan kouluyhteisössä. Yhteinen oppiaine on yksi näkökulma, mutta uusien opetussuunnitelmien myötä aukeaa muitakin mahdollisuuksia, Tuula Vinko sanoo.
Gallup Ecclesiastica -kyselyn toteutti Taloustutkimus Oy Internet-paneelinsa avulla. Tutkimukseen osallistui 4194 vastaajaa. Virhemarginaali on keskimäärin ±1,5 prosenttiyksikköä.
Kuva: Minerva Seppälä