On uudenvuodenpäivä, Jeesuksen nimipäivä. Saamme aloittaa uuden vuoden Jeesuksen nimessä. Mitä se tarkoittaa?
Onko se, että uudenvuodenpäivä ja joulupäivä ei ole kenenkään nimipäivä, vain kunnioitusta Jumalaa ja Hänen Poikaansa kohtaan?
Siitäkin on kysymys, kunnioituksesta. Me tarvitsemme sitä. Ihmisyyteen kuuluu, että kunnioitamme Luojaamme, elämämme antajaa. Jumala ei kunnioitustamme tarvitse, mutta me tarvitsemme. Jos unohdamme Jumalan kunnioittamisen me liukenemme osaksi muuta luomakuntaa.
Jeesuksen tärkeydestä muistuttamisessa on kuitenkin kysymys muustakin kuin vain kunnioituksesta.
Ensimmäinen käsky tahtoo tänäkin vuonna muistuttaa: Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia. ”Jumalan tunteminen on elämämme tärkein asia.”, näin katekismus käskyä selittää.
Jumala lähetti oman Poikansa maailmaan, että me Jeesuksen kautta oppisimme tuntemaan Jumalan.
Jumala on niin suuri ja salattu, että meillä ei ole mitään mahdollisuutta omin voimin oppia häntä tuntemaan. Joulun aika puhuttelee ihmisiä, koska Jumala on pienessä lapsessa keskellämme.
Lutherin mielestä on viisautta opetella tuntemaan tätä Betlehemin lasta ja sitä miestä, joka tästä lapsesta varttui. Luther on sanonut:
”Opettele ensin tuntemaan neitsyt Marian poika Betlehemistä hyvin. Jos sen sijaan aloitat Jumalasta ja tutkit sitä, kuinka hän on hallinnut maailmaa…jos siis aloitat korkean majesteetin teoista, taitat pian niskasi ja syöksyt alas taivaasta kuin Saatana aikoinaan.”
Lutherin ohje on vastausta niille, jotka sanovat, että kyllä minä Jumalaan uskon, mutta mihin sitä Jeesusta tarvitaan.
Jeesusta tarvitaan siksi, että me oppisimme tuntemaan Jumalan. Oman ymmärryksen varassa Jumalasta tulee kovin omintakeinen, itse tehty. Tapahtuu juuri se, mistä ateistit uskovia syyttävät: Jumala on ihmisen luomus.
Jeesus eli ihmisen elämän. Hän eli sen juuri siten, miten Jumala tahtoisi meidänkin elävän, lähimmäisiämme rakastaen ja kunnioittaen. Jeesus ei kostanut vihamiehilleen. Hän antoi anteeksi. Hän jopa kuoli vihamiestensä, kaikkien ihmisten syntien tähden. Omalla elämällään Jeesus kertoi, millainen Jumala meillä on.
Ihmisinä meillä on mahdollisuus ymmärtää Jeesuksen Nasaretilaisen elämää ja toimintaa. Mutta Jeesus ei ollut vain ihminen. Hän oli myös Jumalan Poika.
Jeesuksen ihmeteot todistava tästä. Nälkäisten ruokkiminen, sairaiden parantaminen, kuolleiden herättäminen, luonnonvoimien hallitseminen kertovat Jeesuksen jumaluudesta.
Jeesus teki ihmetekoja. Siksi tuntuu vaikealta ymmärtää Jeesuksen sanat päivän evankeliumissa: ”Joka uskoo minuun, on tekevä sellaisia tekoja kuin minä teen ja vielä suurempiakin.” Kuinka minä voisin tehdä suurempia tekoja kuin Jeesus, Jumalan Poika?
Jostain syystä ajatuksemme vie Jeesuksen ihmetekoihin, kun hänen teoistaan puhutaan. Ihmeteot eivät olleet pääasia Jeesuksen elämässä. Jeesuksen tehtävä oli saattaa syntinen ihminen Jumalan yhteyteen. Sen hän ristinkuolemallaan ja ylösnousemuksellaan teki.
Niinpä Paavali saattoi kirjoittaa roomalaisille: ”Meillä on Herramme Jeesuksen Kristuksen ansiosta rauha Jumalan kanssa. Kristus on avannut meille pääsyn tähän armoon, jossa nyt lujasti pysymme. Me riemuitsemme siitä toivosta, että pääsemme Jumalan kirkkauteen.” (Room. 5: 1-2)
Vain Jeesuksen kautta pääsemme Jumalan luo. Tästä Jeesus itse muistutti: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.” (Joh. 14: 6)
Jeesus sai ihmiset uskomaan itseensä. Seuraajien joukko oli aluksi pieni. Ensin oli 12 opetuslasta, sitten joukko laajeni 72 seuraajaan. On mahdotonta tietää Jeesuksen seuraajien tarkkaa määrää, mutta tuskinpa heitä kovin monta tuhatta oli. Paavali kertoo, että ylösnoustuaan hän ilmestyi yli 500 veljelle.
Mutta Pyhän Hengen vuodattamisen jälkeen uskovien määrä alkoi kasvaa voimakkaasti. Helluntaina kastettiin jo noin 3000 henkeä. Jo ensimmäisen kristillisen sukupolven aikana usko Jeesukseen levisi aivan kulovalkean tavoin Rooman valtakunnassa.
Jeesuksen seuraajien kautta tapahtui suuria asioita. Jeesuksen käskyn mukaisesti evankeliumin sanaa on viety maailman ääriin asti. Ja missä kaikkialla sanaa on kuultu ja luettu, se on synnyttänyt uskoa Jeesukseen. Tänään kristittyjä maailmassa on yli 2 miljardia.
Usko Jeesukseen on synnyttänyt ja synnyttää Jeesuksen esimerkin mukaisia tekoja tässä maailmassa. Kristillinen kirkko jatkaa jäsentensä kautta Jeesuksen työtä tässä maailmassa tänäkin päivänä. Lähimmäisiä autetaan, sairaita parannetaan, nälkäisiä ruokitaan. Näitä suuria tekoja tapahtuu myös Suonenjoella.
Jeesuksen ihmeellinen lupaus suurista teoista on toteutunut ja toteutuu edelleen keskellämme. Jeesus viittasi seuraajiinsa jäähyväisrukouksessa: ”Minä en rukoile vain heidän puolestaan, vaan myös niiden puolesta, jotka heidän todistuksensa tähden uskovat minuun.” (Joh. 17: 20)
Jeesus on rukoillut meidänkin puolestamme ja yhä rukoilee meidän puolestamme. Meidän on turvallista aloittaa uusi vuosi. Jeesus rukoilee meidän puolestamme.
Kristillinen kirkko jatkaa Jeesuksen työtä maailmassa. Tässä työssä me Jeesukseen uskovina olemme mukana. Usko Jeesukseen synnyttää tekoja. Tekoja, jotka Jeesuksen esimerkin mukaisesti auttavat lähimäistämme ja herättävät kiitosta Jumalaa kohtaan.
Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo on lähettänyt seuraavan uudenvuodentervehdyksen meille Kristuksen kirkon jäsenille:
Hyvä kirkon jäsen!
Kiitos kun sitkeästi pysyt kirkon jäsenenä. Meitä on monta, reilusti yli 4 miljoonaa. Hämmästyttävän suuri luku. Olet mukana yhteisössä, jossa kerrotaan sanomaa armosta ja rakkaudesta. Olet mukana Suomen suurimmassa hyvän tekemisen liikkeessä tukemalla kirkon avustustyötä Suomessa ja ulkomailla ja mahdollistamalla seurakuntien arvokkaan työn lasten ja nuorten parissa. Siunausta Sinulle alkavaan vuoteen!