Elämme kirkkovuodessa aikaa, jolloin useimpien pyhien aiheena on jokin Jeesuksen opetus. Kirkkovuoden alkupuolella adventista helluntaihin esillä oli ennen muuta Jumalan pelastavat teot. Meille kerrottiin Jeesuksen syntymästä, kärsimisestä ja kuolemasta, mutta myös hänen ylösnousemisestaan ja taivaaseen astumisestaan sekä Pyhän Hengen vuodattamisesta helluntaina. Helluntain jälkeinen aika ohjaa meitä kysymään, mitä tämä kaikki merkitsee meidän elämässämme.

Meitä kutsutaan seuraamaan Jeesuksen viitoittamaa tietä. Meitä kutsutaan noudattamaan Jeesuksen opetuksia. Meitä kutsutaan elämään osallisina Jumalan rakkaudesta. Meitä kutsutaan viemään Jumalan rakkautta myös toisten ihmisten, lähimmäistemme ulottuville. Meitä kutsutaan menemään sisään ahtaasta portista ja kulkemaan kapeaa tietä.

Tämän päivän evankeliumikatkelma on osa Jeesuksen Vuorisaarnaa, sen loppupuolelta. Monesti kuulee sanottavan, että vaikka en uskokaan Jeesukseen, arvostan hänen opetuksiaan Vuosisaarnassa. Vuorisaarnan etiikkaa pidetään suuressa arvossa.

Se, mitä Jeesus sanoo Vuorisaarnassa, ei kuitenkaan välttämättä ole helppoa kuultavaa. Nyt tulee sisältövaroitus. Jeesus käyttää hyvin jyrkkää kieltä.

Jeesus sanoo toistuvasti tähän tapaan: ”Teille on opetettu tämä isille annettu käsky – mutta minä sanon teille”. Jeesus ottaa esille esimerkiksi käskyn Älä tee aviorikosta. Ja jatkaa: ”Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan. Jos oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä pois. Onhan sinulle parempi, että menetät vain yhden osan ruumiistasi, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin. Ja jos oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä pois. Onhan sinulle parempi, että menetät vain yhden jäsenen, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin.”
Vuorisaarnan etiikka panee meidät mahdottoman eteen. Jeesus kärjistää niin rajusti, että tyhmimmänkin luulisi ymmärtävän. Ei kukaan voi elää tuon Jeesuksen opetuksen mukaan. Jokainen käsittää, ettei silmän repäisemin päästä tai käden hakkaaminen irti tarkoita sitä, että viettelykset loppuisivat siihen. Ei itseään silpomalla voi pelastaa itseään. Emme muutu synnittömiksi, vaikka miten ankarasti kurittaisimme ruumistamme.

Minusta Jeesuksen Vuorisaarnan etiikan keskeisin opetus on siinä, että se pakottaa turvautumaan pelastuksen asiassa yksin Jumalan armoon, Jeesuksen ansaitsemaan anteeksiantoon.

Niin myös tämän päivän evankeliumikatkelmassa. Jeesushan kehotti: ”Menkää sisään ahtaasta portista.” – ”Menkää sisään.” Siis yksinkertainen käsky. Jeesuksen seuraajalle sen noudattaminen lienee helppoa. Vai miten se olikaan?

Omasta lapsuudestani minulle on kerrottu tapaus, että olin pohtinut taivasasioita. Perheemme ei ollut mitenkään erityisen uskonnollinen mutta olin miettinyt osaamme iankaikkisuudessa. Olin todennut äidistä ja kahdesta vanhemmasta veljestä, että kun he kuolevat, Jumala ottaa heidät taivaaseen. Mutta isä menee sinne itse, kun se on niin iso. Isäni oli todellakin varsin kookas ja vahvakin. Mutta ei taivaaseen mennä omin voimin. Ei suurin tai vahvinkaan pääse taivaaseen omin avuin. Tarvitsemme armoa, anteeksiantamusta.
Taivasosuutta ei ansaita hyvällä elämällä. Kukaan ei ole niin puhdas ja synnitön, että Jumalan pitäisi palkita hänet hänen hyvyytensä takia. Ja jos joku ihan oikeasti aina tekisi vain hyvin ja oikein, hän tekisi vain sen, mitä varten Jumala on hänet maailmaan luonut. Paavali muistuttaakin meitä, että meidät on luotu hyviä tekoja varten, jotka Jumala on ennalta valmistanut tehtäväksemme.

Juuri ennen tämän päivän evankeliumikatkelmaa Jeesus sanoo: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” Jos meidän pitäisi ansaita taivasosuus, yksistään tämä kohta merkitsisi meille jokaiselle ylipääsemättömän esteen. Emmehän me ole läpeensä epäitsekkäitä. Emme ajattele vain toisen parasta. Emme välttämättä edes yritä tosissamme toteuttaa tätä Jeesuksen käskyä. Miten siis voisimme vain mennä sisään ahtaasta portista?

Ja sen ahtaan portin jälkeen on kapea tie. Sitä ei ole helppo kulkea. Jeesuksen seuraaminen ei ole mitään paraatimarssia. Jeesus ei lupaa helppoa elämää. Jeesus ei lupaa mainetta ja kunniaa. Jeesuksen seuraaminen ei takaa terveyttä tai maallista menestymistä.

Sairauden, onnettomuuden, jonkin muun epäonnistumisen tai pettymyksen kohdatessa mieleen voi nousta kysymys: Mistä Jumala minua rankaisee; minkä synnin olen tehnyt, että joudun kokemaan tällaisen menetyksen tai pettymyksen? Niin sanottu menestyksen teologiahan lähtee ajatuksesta, että Jumalan oma saa osakseen pelkkää onnea ja menestystä. Tuon ajattelun mukaan hyvinvointi on osoitus siitä, että ihminen on Jumalan oma.

Jeesus ei kuitenkaan lupaa helppoa elämää. Hän ei lupaa maallista hyvää ja menestystä. Hän lupaa kapean tien, jonka kulkeminen on vaativaa. Mutta toisaalta sairaus, onnettomuus tai jokin menetys ei ole merkki Jumalan hylkäämisestä. Olenkin monesti sanonut, että jos Jumala rankaisisi meitä synneistämme sairaudella, olisimme kaikki kuolleet jo aikoja sitten.

Kapean tien kulkemisen voi tehdä vaikeaksi moni asia. Tien varrella voi olla monenlaisia houkutuksia. Kapealla tiellä saattaa olla vaikeakulkuisia kohtia, kiviä, juuria, liukasta. Joskus voi haitaksi tulla hitaampi kulkija, jota pitäisi malttaa jäädä auttamaan, tukemaan. Vieressä on helpompikulkuinen lavea tie, jolle olisi mukava siirtyä. Useimmat houkutukset ja esteet taitavat olla sellaisia, jotka lähtevät omasta sisimmästä, omista mielihaluista.

Mutta silti ei tarvitse ajatella, että Jeesuksen seuraaminen olisi ilotonta puurtamista. Kyse ei ole käskyistä ja kielloista, joita pitää noudattaa.

Jeesuksen seuraaminen ei ole kuitenkaan sitä, että yrittää hampaat irvessä välttää joitakin vääriä tekoja. Tai että yrittää pilkuntarkasti noudattaa jokaista käskyä. Jeesuksen seuraaminen on sitä, että pyytää voimaa ja viisautta elää Jeesuksen opetuksen mukaan, pyytää Pyhän Hengen johdatusta elämään. Mutta myös sitä, että näkee oman heikkouden, puutteellisuuden, sanalla sanoen syntisyyden ja on valmis uudelleen ja uudelleen anomaan armoa, anteeksiantamusta.

Jeesus sanoi: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat. – Menkää sisään ahtaasta portista.” (Matt 7:12-13)

On hyvä muistaa myös, mitä Jeesus sanoi itsestään Johanneksen evankeliumin mukaan: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.” (Joh 14:6) Jeesuksen yhteydessä on taivas meille avoinna.