On kynttilänpäivä.
Kynttilästä voimme oppia sen, mikä ero on väärällä valolla tai vajavaisella valolla verrattuna oikeaan Valoon.
Kynttilä palaa hetken ja sinä aikana se valaisee ja vähän lämmittääkin ja välillä saattaa tulla harras mieli.
Sitten kynttilä sammuu ja on vain kylmää ja pimeää. Vähäiset valo, lämpö ja harras mieli ovat poissa.
Päivän evankeliumiteksti Jeesus-lapsen ja Simeonin kohtaamisesta Jerusalemin temppelissä ohjaa meitä katsomaan oikeaan Valoon, Jeesukseen.
Jeesus-lapsi, Maria ja Joosef tulivat Jerusalemin temppeliin täyttämään tiettyjä Vanhan liiton säädöksiä. Jokainen esikoispoika tuli lunastaa Mooseksen lain mukaisesti. Laki toi Jeesus-lapsen temppeliin. Simeonin temppeliin toi Pyhä Henki. Jeesuksen ja Simeonin kohtaamisen paikka oli nimenomaan temppeli. Nyt (40 päivää myöhemmin) on poissa jouluyön vaatimaton talli ja tapahtumapaikkana on Israelin keskus ja nimenomaan uhritemppeli, jonka välityksellä juutalaiset olivat yhteydessä Jumalaan ja saivat syntinsä anteeksi.
Temppeli oli Israelin näkyvin ja julkisin paikka, mutta se on toissijainen syy miksi Jeesus-lapsen ja Simeonin kohtaamisen, tämä Jumalan pelastussuunnitelman osa toteutui juuri siellä.
Simeonin ylistys ja todistus korostuu sitä vasten, mitä opetuslapset puhuivat 30 vuotta myöhemmin.
Kun Jeesus oli kasvanut mieheksi ja tuli opetuslapsineen viimeistä kertaa Jerusalemiin ristiinnaulittavaksi, opetuslapset esittelivät Hänelle temppeliä. He ylistivät temppelirakennusta: ”Opettaja, katso, millaiset kivet ja millaiset rakennukset!” Temppeli oli kyllä merkittävä ja kilpaili mahtavuudessaan pyramidien kanssa. Opetuslapset kiinnittivät huomionsa siihen, mikä on ihmisten mielestä hienoa, kestävää ja jopa ikuista.
Jeesus vastasi opetuslasten temppelin ihailuun: ”Katso nyt näitä mahtavia rakennuksia. Kaikki revitään maahan, tänne ei jää kiveä kiven päälle.” .
Syntisinä ihmisinä opetuslapset olivat katsoneet vajavaiseen ja
katoavaiseen valoon, Jerusalemin temppeliin ja se hävitettiin 40 vuotta myöhemmin.
Heprealaiskirjeestä voimme lukea, opetuslapset olivat katsoneet, varjoa tai Taivaallisen temppelin pelkkää kuvaa. Opetuslapset eivät tunteneet Mestariaan.
Mutta Pyhän Hengen vaikutuksesta Simeon tunsi Jumalansa. Joulun vähäinen talli on poissa ja samoin enkelit ja unet, sanansaattajat ovat saaneet väistyä ja nyt itse Pyhä Henki on paikalla ja ohjaa Simeonia.
Temppelin väenjoukosta, Jeesus, Maria ja Joosef eivät suinkaan olleet yksin, vaan keskellä väenpaljoutta, Simeon ottaa Jeesus-lapsen syliinsä ja sanoi: Herra, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään, sanasi mukaan; sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi, jonka sinä olet valmistanut kaikkien kansojen nähdä, valkeudeksi, joka on ilmestyvä pakanoille ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille.”
Opetuslapset esittelivät Jeesukselle Jerusalemin temppeliä, Simeon esitteli Jerusalemin ihmisille oikean, pysyvän temppelin, Jeesuksen.
Jeesus itse sanoi, että
a) Hän on temppeli ja
b) Hän antaa synnit anteeksi ja
c) vain Hän on välimies ihmisten ja Jumalan välillä.
Siksi oltiin Jerusalemin temppelissä. Jeesus on oikea Valo. Temppeli oli katoavainen. Jeesus on alkuperäinen, pysyvä temppeli. Jerusalemin temppeli oli vain kuva.
Simeon sanoi Jeesuksesta: Jeesus on autuus, pelastus ja valo. Ei Jerusalemin temppeli. Vastakkainasettelu on hurja. Pyhän Hengen vaikutuksesta Simeon seisoo keskellä Israelin keskeisintä paikkaa Jeesus sylissään ja todistaa, että Tämä Lapsi on Israelin pelastus, ei temppeli ja myös pakanoiden pelastus. Pelastus ei ollut eläinuhreissa ja teoissa, vaan tässä Jeesus-lapsessa.
Joku voi kysyä, että mitä tämä kaikki minulle kuuluu? Mitä on tämä puhe Israelin kansasta, temppeleistä ja niiden menoista? Mitä ne minulle kuuluvat? Kysymykset ovat täysin perusteltuja.
Kaikki nämä kysymykset sekä niihin liittyvä hämmennys ja turhautuneisuus voidaan tiivistää kysymykseen:
Mitä tekemistä minulla on Jeesuksen kanssa?
Siitä on kyse. Onko Jeesuksella jotain tekemistä minun kanssani ja jos on, niin mitä? Suoralta kädeltä monet ovat sanoneet, että minulla ei ole tekemistä Jeesuksen kanssa. Jotkut heistä – ja meistä, ovat kuitenkin joutuneet ja saaneet huomata, että on sittenkin. Jokainen ihminen on synnin pimeässä ja vain Jeesuksessa ihminen on valossa. Tämä koskee juutalaisia ja kaikkia muita.
Simeonin sanat olivat kahdessa kohtaa merkittävät,
A. ensinnäkin siksi, että hän sanoi Jeesuksen olevan pelastus, ei temppelin ja
B. toiseksi ilmoitti Jeesuksen kuuluvan myös pakanoille. Nyt Jumalan pelastus koski kaikkia kansoja, ei vain Israelia.
Jeesus on jokaisen ihmisen pelastaja ja ainoa pelastaja. Joka uskoo Häneen ja on kastettu, pelastuu. Jeesus kuuluu jokaiselle ihmiselle. Se, joka sanoo, että hänellä ole mitään tekemistä Jeesuksen kanssa, tai kieltää tai vihaa Jeesusta, on epäuskon tiellä. ”Joka ei usko, tuomitaan kadotukseen.”
Suurin osa juutalaisista kääntyi Jeesusta vastaan ja Ateenassa apostoli Paavalille naurettiin, kun hän julisti ristiinnaulittua ja kuolleista noussutta Jeesusta. Monen ensireaktio Jeesukseen onkin viha, välinpitämättömyys tai pilkka. Valitettavasti se jää monen kohdalla myös viimeiseksi ja siitä on kova hinta viimeisellä tuomiolla Jeesuksen edessä.
Mutta sen ei tarvitse mennä niin, koska Jeesus kuuluu kaikille ja Jeesus on jokaisen ihmisen pelastaja.
Myös meidän Jeesuksen omien, kristittyjen on valvottava suhdettamme Herraamme. Simeon sanoi Marialle: ”Katso, tämä on pantu lankeemukseksi ja nousemukseksi monelle Israelissa ja merkiksi, jota vastaan sanotaan ja myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä-että monen sydämen ajatukset tulisivat ilmi”.
Simeon sanoi Marialle, että myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä. Tämä tarkoitti myös sitä, kun Jeesus ristiinnaulittiin ja äiti Maria joutui sen näkemään, mutta vielä enemmän se tarkoittaa sitä, kun Maria nousi Jeesusta vastaan.
Maria nousi Jeesusta vastaan huolimatta kaikesta siitä, mitä hän oli saanut nähdä, kuulla ja kokea ja mitä hänelle oli luvattu Jeesuksen syntyessä. Kun Jeesus opetti ja teki ihmeitä, Maria luuli Jeesuksen olevan tolaltaan, järjiltään ja lähti poikiensa kanssa hakemaan Jeesusta pois. Jeesus vastasi tähän Marian toimintaan, että he eivät ole Hänen oikea perheensä. Siinä meni miekka Marian sielun läpi.
Meille on opittavaa tästä se, että emme muiden ihmisten edessä häpeä, peittele tai parantele Jeesusta, vaan pysymme siinä mitä Hän on opettanut ja tehnyt – ja tekee edelleen ja palaa kuninkaana ja tuomarina tulevaisuudessa.
Kynttilänpäivän evankeliumi on Jeesuksen lapsuudesta ja Simeonin ennustuksesta mitä tulee tapahtumaan. Kun Jeesus oli täyttänyt Isän Jumalan tahdon ja kuollut ristillä itse uhrina ja herätetty kuolleista ja noussut Taivaaseen, vääriin ja vajavaisiin valoihin tuijottelijat olivat hylänneet väärät ja vajavaiset valonsa ja opetuslapset ja Maria poikineen jääneet oikeaan Valoon. Yksi oli tosin poissa, Juudas Iskariot oli jäänyt Saatanan väärän valon pauloihin ja kavaltanut Jeesuksen Jerusalemin temppelin ylipapeille. Mutta muut olivat tallella. Luen lopuksi Ap. t. 1.:
Silloin he palasivat Jerusalemiin vuorelta, jota kutsutaan Öljymäeksi ja joka on lähellä Jerusalemia, sapatinmatkan päässä.
13 Ja kun he olivat tulleet kaupunkiin, menivät he siihen yläsaliin, jossa he tavallisesti oleskelivat: Pietari ja Johannes ja Jaakob ja Andreas, Filippus ja Tuomas, Bartolomeus ja Matteus, Jaakob Alfeuksen poika ja Simon, kiivailija, ja Juudas Jaakobin poika.
14 Nämä kaikki pysyivät yksimielisesti rukouksessa vaimojen kanssa ja Marian, Jeesuksen äidin, kanssa ja Jeesuksen veljien kanssa. Amen.