Siunattua juhannusta hyvät seurakuntalaiset! Juhannus on perinteisesti perheiden ja sukujen yhteinen ilon juhla. Myös Suomen luonto ylistää Jumalaa omalla kauneudellaan ja runsaudellaan keskikesän aikaan. Kirkkovuodessa juhannuksena juhlistetaan myös iloista perhetapahtumaa eli Johannes Kastajan syntymää, ja iloitaan hyvän Jumalan armosta, elämän ihmeestä ja kutsumuksen voimasta. Jumala kutsui Johanneksen jo ennen hänen syntymäänsä toimimaan tienraivaajana Jeesukselle. Johanneksen nimi, joka tarkoittaa Jumala on armollinen, todistaa Jumalan pelastussuunnitelmasta. Jotta mahdollisimman monet ihmiset olisivat olleet valmiita vastaanottamaan Jumalan Pojan, Jeesuksen, tarvittiin Johannesta valmistamaan tietä hänelle. Johannes kastoi ihmisiä, saarnasi syntien anteeksiantamisesta, mutta myös vaati ihmisiltä Jumalan tahdon mukaista elämää.
Johanneksen syntymä ja elämä todistavat Jumalan rakkaudesta ihmiskuntaa kohtaan. Johanneksen vanhemmat Elisabet ja Sakarias olivat jo iäkäs pariskunta, jotka eivät rukouksistaan huolimatta olleet saaneet lapsia. Kun enkeli Gabriel ilmestyi Sakariaalle ja toi Jumalalta viestin tulevasta poikalapsen syntymästä, oli jo ikääntyneen Sakariaan vaikea uskoa, että se voisi olla lapsettomuudesta kärsineelle pariskunnalle mahdollista. Tämän epäuskon vuoksi enkeli Gabriel mykisti Sakariaan suun siihen saakka, kunnes enkelin sanat olivat käyneet toteen. Jumalan suunnitelmiin luottaminen vaatii vahvaa uskoa, ja Raamattu on täynnä kertomuksia inhimillisistä ihmisistä, jotka ovat epäröineet Jumalan kutsuessa heidät työhönsä. Esimerkiksi Mooses epäili omia johtajankykyjään ja puhelahjojaan, kun Jumala kutsui hänet pelastamaan oman kansansa pois Egyptin orjuudesta.
Jumala toimiikin usein meidän ihmisten odotusten vastaisesti. Hän tuo voimansa ja viisautensa esiin halveksituissa ja heikoissa. Viimeiset tulevat ensimmäisinä, pienet ihmiset tekevät suuria tekoja ja mahdottomasta tulee mahdollista. Myös Johannes Kastajan syntymä oli suuri ihme, josta Elisabetin ja Sakariaan sukulaiset ja naapurit iloitsivat. Lapsettomuutensa vuoksi halveksitusta Elisabetista tulikin itsensä Jumalan valitseman sanansaattajan äiti. Myös Sakarias osoitti poikansa synnyttyä ymmärtävänsä Jumalan lupausten ja kaikkivaltijuuden voiman. Hän vahvisti, että pojalle annettaisiin nimeksi enkeli Gabrielin ilmoittama nimi Johannes, ja samalla hetkellä hänen puhekykynsä palasi.
Pyhän Hengen voimakas läsnäolo Johanneksessa ja Jumalan vaikutus hänen elämässään herättivät ihmisissä pelkoa ja hämmennystä. Herran suunnitelmat hänen elämälleen olivat tuntemattomat. Johannes itse toteutti väkevästi kutsumustaan eläen askeettista elämää erämaassa ja kutsuen ihmisiä kasteen uudelleensyntymään ja parannukseen. Johanneksen kastaessa Jeesuksen hänen oma kutsumuksensa sai täyttymyksen. Jumalan Henki laskeutui kasteessa Jeesuksen ylle, ja Jumalan valtakunnan sanoman levittäminen tuli jatkumaan hänen kauttaan. Johannes teki oman osansa Jumalan suunnitelmassa, ja menetti lopulta myös oman henkensä tinkimättömyytensä vuoksi.
Samalla kun Raamattu on Jumalan puhetta ja ilmoitusta ihmisille on se myös syvästi inhimillinen kertomus, jonka henkilöhahmoista voimme tunnistaa itsemme ja heikkoutemme. Raamattu on täynnä kertomuksia siitä, miten monenlaisia ihmisiä ja miten monin eri tavoin Jumala kutsuu meitä työhönsä. Myös Johannes Kastaja kutsuu oman esimerkkinsä voimalla meitä kaikkia toteuttamaan omaa tehtäväämme Jumalan valtakunnan työssä. Jeesuksen ja Johanneksen Jumala valitsi omiksi sanansaattajikseen jo ennen heidän syntymäänsä, mutta Jumala etsii meitä kaikkia koko elämämme ajan. Oletko sinä kuullut Jumalan kutsun? Mihin Jumala kutsuu juuri sinua? Tunnetko sinä pelkoa, hämmennystä ja epäuskoa kutsun äärellä vai nouseeko sisimmästäsi ilo, riemu ja ylistys? Kuten Johannes Kastajan isän Sakariaan esimerkki meille osoittaa, on inhimillistä ja ymmärrettävää tuntea kaikkia edellä mainittuja tunteita. Jumalan voiman äärellä tunnemme väistämättä itsemme pieniksi ja vajaavaisiksi.
Samalla on kuitenkin hyvä muistaa enkeli Gabrielin sanat Sakariaalle: ”Älä pelkää, Sakarias. Rukouksesi on kuultu, vaimosi Elisabet synnyttää sinulle pojan ja sinä annat hänelle nimeksi Johannes. Ilo ja riemu täyttävät sinut, ja monet iloitsevat hänen syntymästään. Hän on oleva suuri Jumalan mies.” Luottakaamme siis siihen, että mihin ikinä Jumala meitä kutsuu, hän myös tarjoaa meille apuaan ja tukeaan tämän kutsun toteuttamiseen. Seuratkaa siis Jumalan kutsua ja uskokaa siihen. Luottakaa, että teille annetaan se, mitä tarvitsette onnistuaksenne.