13. sunnuntai helluntaista, Matt. 12: 33-37, Satu Valkonen

Satu Valkonen
Savonlinnan seurakunta

Kovia sanoja! Eikö vain? Nämä voimakkaat sanat Jeesus osoittaa fariseuksille, jotka puhuivat toista, kuin mitä teoillaan osoittivat. Jeesus muistutti sanojen merkityksestä, koska sanat kuvaavat ihmisen sydänten ajatuksia. Näinhän se on, vihaisen ihmisen kielenkäyttö on toisenlaista kuin onnellisen ja hyväntuulisen. Jeesus varoitti, että me jokainen joudumme tuomiopäivänä tekemään tiliä turhista sanoistamme. Ei siis ole samantekevää mitä me puhumme. Mitkä sitten ovat niitä turhia sanoja? Ajattelen että sellaiset sanat, jotka eivät rakenna ovat turhia sanoja? Sanat, jotka loukkaavat tai aiheuttavat pahaa mieltä tai kitkerää ilmapiiriä, eivätkö ne ole turhia sanoja? Eli toisesta pahan puhuminen, toisen loukkaaminen, juoruaminen jne. Se ei saa aikaan mitään hyvää.

”Jos kiroilet, suusi pestään saippualla”, sanoi entinen kansakoulun opettaja. Näin varmasti vuosikymmeniä sitten joskus tapahtuikin. Nykyään tuollainen ei enää olisi mahdollista. Itse ilmoitin alkukesän rippikouluni alussa että kiroilusta on rangaistuksena 10 punnerrusta. Uhkaus tuntui tepsivän ainakin työntekijöiden läsnä ollessa, koska kovin monen ei tarvinnut leirin aikana punnertaa.

Kun olin pieni, kotona opetettiin että kirosanat ovat pahojen enkeleiden nimiä. Enhän minä toki halunnut pahoja enkeleitä luokseni kutsua, joten ei tehnyt mieli kiroilla. Murrosiän kapinassa tuli sitten sekin vaihe, kun piti tehostaa puhettaan monenlaisilla voimasanoilla vanhempien kauhistellessa. Ei sitä nuorena tullut ajatelleeksi, miten rumalta kirosanat varsinkin tyttölapsen suusta kuulostavat. Nyt vanhempana korvaan särähtää puhe, joka vilisee kirosanoja. Tosin olen huvittuneena pannut merkille, että papin läsnä ollessa monet pyrkivät puhettaan siistimään tai ainakin pyytävät anteeksi, jos tulee käytettyä voimakkaampia sanoja.?

Kieli on vahva ase. Sanoissa on valtava voima. Ei turhaan puhuta voimasanoista. Emme usein tule ajatelleeksi miten suuri merkitys on sillä, millaista kieltä ja millaisia sanoja käytämme. Saattaa olla että sinulla on mielessä vuosien takaa jonkun läheisen loukkaavat sanat, joita et ole voinut unohtaa. Tiedämme myös, miten hyvältä tuntuu kun rakas ihminen sanoo: rakastan sinua, minulla on ikävä sinua, tai anna anteeksi.

Jaakobin kirjeessä sanotaan: ”Kaikki eläimet voi ihminen kesyttää ja onkin kesyttänyt, mutta kieltä ei yksikään ihminen pysty kesyttämään. Se on hillitön ja paha, täynnä tappavaa myrkkyä. Kielellä me ylistämme Herraa ja Isää, ja sillä me myös kiroamme ihmisiä, Jumalan kuvaksi luotuja. Kiitos ja kirous lähtevät samasta suusta. Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu.”

Niin helposti lipsahtaa huuliltamme pahoja, loukkaavia sanoja, joilla haavoitamme toisiamme. Sanottuja sanoja emme saa takaisin, vaikka kuinka tahtoisimme. Onneksi meillä on kuitenkin mahdollisuus pyytää anteeksi. Kaikki olemme erehtyväisiä ja jokaisen suusta varmasti pääsee joskus niitä niin sanottuja ”sammakoita”.

Vaikka sanat ovat tärkeitä, pelkät sanat eivät ihmisten välisessä yhteiselämässä riitä. Sanat kaipaavat seurakseen tekoja. Kristillinen uskommekin tulee lopulta näkyviin tekojen kautta. Pelkkä sanallinen todistus ei riitä jos teot puhuvat ihan toista ja ovat ristiriidassa sanojen kanssa. Ajattele vaikka onko uskottavaa jos mies huutaa vihaisena vaimolleen: rakastan sinua. ”Niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan” pitää paikkansa. Moni riita saattaisi olla vältettävissä jos toinen ei lähtisi mukaan sanalliseen panetteluun vaan olisi sovittelevampi. Helpommin sanottu kuin tehty. Mutta ehkä voimme opetella sitä, ettemme vastaa pahaan pahalla. Tällaisen esimerkin Jeesus meille antoi: hän kehotti jopa rakastamaan vihamiehiään. Totta on, että kostonkierre ei paranna maailmaa mutta rakkaus ja armahtaminen voi sen tehdä. Kunpa Jumalan rakkaus saisi vaikuttaa meissä niin ettemme olisi niin valmiita kostamaan kohtaamiamme vääryyksiä.

Te rippikoululaiset opettelitte leirillä ulkoläksynä kymmenen käskyä. toinen käsky kuuluu: Älä käytä väärin Herran, Jumalasi nimeä. Vanhempi muoto käskystä kuuluu: Älä turhaan lausu, Herran, Jumalasi nimeä. Jumalan nimeäkään ei siis saisi turhaan lausua. Mitä tämä mahtaa tarkoittaa?

Jumalan nimi on pyhä. Käytämme hänen nimeään oikein, kun rukoilemme, kunnioitamme ja kiitämme häntä. Näin tunnustamme hänet omaksi, ainoaksi Jumalaksemme. Mutta jos Jumalan nimissä tai häneen vedoten ajamme omia etujamme tai alistamme toisia, silloin käytämme hänen nimeään väärin. Jumalan nimen pilkkaaminen merkitsee Jumalan halveksimista ja tietoista kääntymistä pois hänestä. Se on aika vakava asia.

Vielä siihen kiroiluun, josta alussa puhuin. Monelle kiroilu on sellainen opittu tapa, josta on vaikeaa päästä eroon. Itse varsinkin nyt kun minulla on pieniä lapsia, olen enemmän kiinnittänyt huomiota kuulemiini kirosanoihin, ja tuntuu pahalta jos lapseni niitä joutuvat paljon kuulemaan. Minusta ne ovat turhia ja ikävän kuuloisia sanoja, joilla ei ole myönteistä vaikutusta. Ajattelen myös, että osoittaa hyvää käytöstä ja lähimmäistemme huomioimista kun kiinnitämme huomiota tapaan jolla puhumme.

Olisiko mahdollista, että opettelisimme puhdistamaan suumme likaisista sanoista, ja että opettelisimme puhumaan kauniita ja rakentavia sanoja toinen toisillemme. Näin voisimme omalta osaltamme luoda ympäristöömme hyvää mieltä ja myönteistä ilmapiiriä. Onhan paljon kivempi kuunnella myönteistä ihmistä kuin kaveria, joka löytää joka asiasta valittamisen aihetta. Tiedämme jokainen miten hyvältä tuntuu kun meille sanotaan jotakin myönteistä. Jeesus opetti: tee lähimmäisellesi sitä mitä tahtoisit itsellesi tehtävän. Jos otamme tämän ohjenuoraksemme, voimme vaikuttaa siihen, että maailma on parempi paikka elää.

Kukaan emme ole täydellisiä, entäs sitten jos joskus sattuu huono päivä, ja suustamme lipsahtaa kurjia, loukkaavia sanoja. No, silloin voimme opetella sanomaan sen maailman yhden kauneimmista sanoista: anteeksi.

Sanoissamme on voimaa, annetaan myönteisen voiman välittyä kauttamme. Ja kun tahdomme päästä kiinni todelliseen supervoiman lähteeseen, voimme ottaa esille raamatun. Sen sanat ovat Jumalan sanoja, joiden voimavaikutus on vertaansa vailla. Suosittelen teitä nuoriakin lukemaan ahkerasti uutta raamattuanne. Sillä Jumala puhuu sen kautta. Ja kun Jumalan sana saa vaikuttaa meissä ja elämässämme, voi tapahtua ihmeitä.