Pääsiäisen sanoma Jeesuksen ristinkuolemasta ja ylösnousemuksesta julistaa armon ja totuuden voittoa pimeyden valloista: synnistä, kuolemasta ja pahan turmiollisesta vallasta. Totuus ei palanut tulessakaan. Sitä ei voinut lopullisesti haudata pois näkyvistä, vaan kävi toteen: sen minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
Miten tämä totuus ja totuuden tai elämän tarkoituksen ja mielen etsiminen yleesä liittyvät toisiinsa ja liittyvätkö ne ylipäätään? Partiolupauksessahan sanotaan: ”Tahdon rakastaa Jumalaani ja lähimmäistäni, isänmaata ja ihmiskuntaa toteuttaen elämässäni partioihanteita: kehittää itseään ihmisenä, kunnioittaa toista ihmistä, auttaa ja palvella, tuntea vastuunsa ja velvollisuutensa, rakastaa ja suojella luontoa, olla uskollinen ja luotettava, rakentaa ystävyyttä yli rajojen, etsiä elämän totuutta.” Näissä ihanteissa toteutuu rakkauden kaksoiskäskyn vaatimus: rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Lisäksi siinä tulee näkyviin jo Raamatun alkulehdillä ihmiselle annettu tehtävä viljellä ja varjella luomakuntaa.
Jumala tahtoo meidän elämässämme etsivän ja toteuttavan sitä, mikä on hyvää, totta ja oikeaa. Totuus saa sisältönsä Jumalan hyvästä tahdosta, jonka ydin on juuri rakkaus. Armo ja totuus kuuluvat yhteen yhtä lailla kuin oikeus ja rakkaus. Elämän totuutta etsivät muodossa tai toisessa kaikki ihmiset. Totuus liittyy luotettavuuteen ja turvallisuudentunteeseen. Haluamme löytää kestävän perustan ja turvan elämällemme ja että kaikilla olisi mahdollisimman hyvä olla.
Maailma muuttuu ja eteen tulee uusia haastavia tilanteita. Yhä uudestaan pitää miettiä, mikä olisi hyväksi niin itselle kuin muille. Tarvitaan todellakin jatkuvaa itsensä kehittämistä ja omien toimintapojen tarkistamista, niin että voisimme kunnioittaa jokaista ihmistä, jonka kohtaamme. Tulee opetella tuntemaan eri kulttuurien tapoja ja ihmisten luonteita sekä heidän elämäntilanteitaan, jotta voisimme oikein heihin suhtautua ja rakentaa ystävyyttä yli rajojen. Auttaminen ja palveleminen edellyttää tilanteen tuntemista, samoin vastuun ja velvollisuuden kantaminen. Uskollisuus ja luotettavuus merkitsee paitsi lupauksen pitämistä ja täsmällisyyttä myös valmiina olemista. Ole valmis kuin partiolainen. Ihanteiden toteuttaminen edellyttää luovuutta ja avoimuutta uusille tilanteille. Emme voi tehdä kaikkea, mutta voimme tehdä parhaamme.
Tarvitaan elämänuskoa, toivoa ja rakkautta. Mutta elämä täällä maan päällä on rajallista. Me ihmiset olemme erehtyväisiä ja teemme myös tarkoituksellisesti pahaa lähimmäisillemme ja luonnolle. Ihmisiin ja itseensä joutuu myös pettymään. Ja ihmisymmärrys on varsin rajallinen. Niinpä ihminen etsiikin totuutta ja tarkoitusta myös itseään suuremmasta. Filosofia, aatteet ja uskonnot ovat tämän kaipauksen ilmausta. Kristillisen uskon pohjalta voidaan sanoa, että tämä kaipaus kertoo ihmisen Jumala-kaipuusta. Maailmassa on paljon epävarmuutta ja pahaa. Kaivataan valoa, hyvyyttä ja oikeutta – vankkumatonta rakkautta antamaan elämälle kestävän pohjan.
Partiolupauksessa asetettu ihanne etsiä elämän totuutta ei olekaan irrallinen siitä, mitä on heti lupauksen alussa ilmaistu tahdottavan. Eli: ”Tahdon rakastaa Jumalaani ja lähimmäistäni, isänmaata ja ihmiskuntaa.” Tätä toteutetaan pyrkimällä omassa elämässä noudattamaan partioihanteita. Jumalan rakastamista ei ole kovin tarkasti määritelty. Niinpä monenlaisia ja eri tavalla ajattelevia ihmisiä mahtuu joukkoon mukaan. Kristillisen uskon erityispiirre on siinä, että korostetaan Jumalan rakastamisen perustan olevan kolmiyhteisessä Jumalassa, Isässä ja Pojassa ja Pyhässä Hengessä itsessään. 1. Johanneksen kirjeessä (1. Joh.4:10) sanotaan: ”Siinä on rakkaus – ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.”.
Seurakunnan jäsenyyden perusta on pyhässä kasteessa. Siinä Vapahtaja itse asettui meihin uskon kautta asumaan ja meidät liitettiin hänen ruumiinsa yhdeksi ainutkertaiseksi jäseneksi uskomaan Jumalaan ja rakastamaan lähimmäisiä lähellä ja kaukana. Palvelu ja auttaminen, toisen ihmisen kunnioittaminen ja ystävyyden henki ovat lopulta Jumalan rakkauden heijastusta meissä. Niinpä totuuden etsiminen ja rakkaus lähimmäisiin kuuluvat yhteen. Niiden yhteinen nimittäjä on Jumalan Hengen toiminta meissä rakkauden ja ystävyyden Henkenä, kasvattajana Jeesuksen opetuslapseksi.
Elämä on rajallista ja epätäydellistä. Kristillinen usko antaa meille kuitenkin perustan levolliseen elämänasenteeseen. Se kertoo Jumalan läsnäolosta niin elämässä kuin kuolemassa. Ensimmäiset sanat, mitä ylösnoussut Jeesus ilmestyessään opetuslapsilleen sanoo päivän evankeliumin mukaan on: ”Rauha teille!” Näitä sanoja muistaen myös ehtoollisjumalanpalveluksessa pappi laulaa tai lausuu: ”Herran rauha olkoon teidän kanssanne.” Ehtoollisella kohtaamme ylösnousseen Vapahtajan, uskomme, toivomme ja rakkautemme lähteen ja täydelliseksi tekijän. Jeesus sanoo: ”Minä olen tie, totuus ja elämä.” Hän on totuus eli johdattaja Jumalan luo. Perimmäinen totuus löytyy elämästä Jumalan yhteydessä, koska hän on rakkaus ja rakkaus rakentaa elämää parhaalla mahdollisella tavalla. Jumala tuli Jeesuksessa ihmiseksi ja tietää, millaisia ovat elämän ilot ja surut. Hän tuli, jotta kuolemakaan ei meitä voisi erottaa Jumalan rakkaudesta. Totuuden etsiminen merkitsee kristitylle hyvän omantunnon etsimistä ihmisten ja Jumalan edessä, syntien tunnustamista ja paluuta anteeksiantamuksen lähteelle, jonka jo kaste syntymänä taivaallisen Isän lapseksi meille lahjoitti.ihanteet.html