Lehdessä kerrottiin tilaisuudesta, jolla pyrittiin keskustelun avulla parantamaan venäläisten maahanmuuttajien ja suomalaisten yhteyttä sekä ymmärrystä toistensa kulttuureista. Jutussa kerrottiin, miten venäläisten mielestä suomalaiset juhlat ovat erittäin tylsiä. Kokoonnutaan yhteen, syödään, jutellaan ja lähdetään kotiin. Venäläisten mielestä suomalaiset häät olivat tylsyyden huippu.
Tämän päivän evankeliumitekstissä Jeesus kertoi vertauksen hääjuhlista. Nämä häät eivät kuitenkaan olleet ihan tavalliset häät, vaan itse kuninkaanpojan häät. Siitä huolimatta juhlat eivät kiinnostaneet kutsuvieraita. Ehkä he pitivät niitä tylsinä. Nämä eivät halunneet tulla kuninkaan juhliin, vaikka kuningas lähetti palvelijansa kaksi kertaa kutsumaan väkeä juhliin. Kutsutut keksivät erilaisia syitä, miksi he eivät halunneet tulla mukaan. Syyt olivat kuitenkin tekosyitä, koska juutalaisessa kulttuurissa kutsut oli tapana lähettää hyvissä ajoin. Kutsutut tiesivät kyllä tulevista juhlista, mutta eivät arvostaneet kuninkaan ystävällistä elettä. He eivät välittäneet kutsusta, vaikka kuninkaan palvelijat selittivät juurta jaksain, kuinka hienot juhlat olivat tulossa ja kuinka paljon kuningas oli nähnyt vaivaa niiden eteen.
Jeesus osoitti vertauksensa ylipapeille ja vanhimmille, jotka eivät tahtoneet uskoa Jeesukseen. Vertauksen kuningas on Isä Jumala, joka valmistaa häät pojalleen Jeesukselle. Juhlissa on kyse, jostain vielä suuremmasta kuin hääjuhlista, on kysymys niistä, jotka pääsevät vieraiksi taivasten valtakuntaan. Vertauksella Jeesus tahtoo osoittaa, miten vakavaa on se, että juutalaiset oppineet eivät ota Jeesuksen kutsua vastaan ja käänny hänen puoleensa. Kutsun hylkääminen on suuri loukkaus Jumalaa ja hänen hyvyyttään kohtaan.
Vertaus sopii mielestäni hyvin myös meidän suomalaisten elämään 2000-luvulla. Olen lukemassa kirjaa Urbaani usko, jossa kuvataan pääkaupunkiseudulla asuvien nuorten aikuisten uskoa ja suhdetta kirkkoon. Kirjaa lukiessani olen ollut ihmeissäni siitä, miten kaukana suomalaiset nuoret aikuiset erityisesti pääkaupunkiseudulla ovat kristinuskon perustotuuksista. Kallion nuorista aikuisista vain 17% uskoo vakaasti siihen, että Jeesus on Jumalan Poika. Yhtä moni nuorista aikuisista uskoo siihen, että helvetti on olemassa. Taivaan olemassaoloon uskoo hieman useampi, joka neljäs nuorista aikuisista. Kirkon toiminta ei myöskään tunnu kiinnostavan nuoria aikuisia. Lähes puolet tutkituista ihmisistä oli sitä mieltä, että vaikka kirkko järjestäisi mitä tahansa ja milloin tahansa, he eivät silloinkaan osallistuisi. Kuitenkin suuri osa näistäkin nuorista aikuisista on aikoinaan kastettu Jumalan lapsiksi ja Jeesuksen opetuslapseksi ja he ovat saaneet rippikoulussa ja monessa muusakin paikassa opetusta kristinuskon perusasioista. Mikä on mennyt vikaan? Miksi sanoma Jeesuksesta ja taivaasta ei ole mennyt perille?
Ehkä nuorilla aikuisilla on samanlainen ajatus kristinuskosta ja kirkosta, kun venäläisillä maahanmuuttajilla suomalaisista häistä ja juhlista sekä evankeliumin kutsutuilla kuninkaan juhlista. Kutsu ei kiinnosta, koska kaikki muu tuntuu hauskemmalta ja tärkeämmältä.
Minkälaiset ovat sitten hyvät juhlat? Meistä jokainen on varmasti ollue sekä ikävystyttävissä että onnistuneissa juhlissa. Molempien juhlien rakenne on usein aivan samanlainen: juhlia varten on pukeuduttu, juhlissa tarjotaan hyvää syötävää ja juotavaa, juhlissa on ehkä jotain ohjelmaa ja juhlissa seurustellaan. Silti toiset juhlat tuntuvat hauskoilta ja toiset tylsiltä. Luulen, että juhlien miellyttävyys riippuu yleensä siitä, keitä juhlissa on ja millainen ilmapiiri juhlissa vallitsee. Viimeisen päälle laitetut juhlat voivat olla epäonnistuneet, jos paikalla on ihmisiä, jotka eivät tule toimeen keskenään. Vaatimattomammistakin juhlista voi tulla ikimuistettavat silloin, kun niissä vallitsee ilon ja rakkauden ilmapiiri.
Jeesuksen puhe Taivasten valtakunnasta ei koske vain tulevaa iankaikkista elämää. Jeesuksen opetuksissa tulee selvästi esille se, miten elämme jo Taivasten valtakunnassa silloin kun me elämme yhteydessä Jeesukseen. Seurakunta on Jeesukseen uskovien yhteisö. Siksi on hyvä miettiä sitä, miten me voisimme tehdä seurakunnastamme ja sen pääkokoontumisesta, jumalanpalveluksesta paikan, jossa on hyvä olla ja jossa viihdytään. Uskon, että meistä jokaisella on tärkeä tehtävä olla luomassa seurakunnastamme paikkaa, jonne on hyvä tulla. Uskon, että vain Jumala voi luoda seurakuntaan ja jumalanpalveluksiin ilon ja rakkauden ilmapiirin. Mutta hän tarvitsee meidän apuamme. Tärkein tehtävä on se, että me rukoilemme seurakuntamme puolesta. Toiseksi me voimme olla jokainen omalla paikallamme kutsumassa uusia ihmisiä seurakunnan toimintaan ja Taivasten valtakuntaan.
Vertauksen kuningas lähetti palvelijat viemään kutsua teille ja toreille, kun arvovieraat eivät halunneet osallistua juhliin. Palvelijat kutsuivat tällä kertaa juhliin kaikenlaisia ihmisiä ja saivat häähuoneen täyteen. Uskon, että meistä varmaankin suurin osa voisi olla paljon rohkeampi kutsumaan ihmisiä Taivasten valtakuntaan. Tämän päivän teema Jeesuksen lähettiläät ei koske vain minua, Heikkiä, Seppoa tai muita seurakunnan palkattuja työntekijöitä. Ei, vaan Jeesus kutsuu työhönsä jokaista kristittyä. Meillä jokaisella on hieno mahdollisuus olla kertomassa Jumalan rakkaudesta niille ihmisille, joita kohtaamme arjen keskellä. Kaupunkimme on täynnä ihmisiä, jotka kokevat, ettei heistä välitä kukaan. Ihmisiä, jotka kaipaavat rakkautta elämäänsä. Ja varmasti meidän jokaisen lähipiirissä, suvussa, ystävissä, naapureissa tai työtovereissa on ihmisiä, joiden elämä tuntuu tyhjältä ja masentavalta.
Jumalan kutsu Taivasten valtakuntaan kuuluu näille ihmisille. Hän tahtoo tuoda toivoa ja valoa kaikkien ihmisten elämään. Mutta hän tarvitsee siihen tehtävään sinun ja minun apua. Jeremian teksti rohkaisee meitä olemaan Jumalan käytössä. ”Älä sano, että olet nuori, vaan mene, minne ikinä sinut lähetän ja puhu, mitä minä käsken sinun puhua. Älä pelkää ketään, sillä minä, Herra, olen sinun kanssasi jan suojelen sinua.” Meistä jokainen kelpaa Jumalan työhön tällaisena kuin me olemme, epätäydellisinä kristittyinä.. Jumala ei kysy sitä, mitä me osaamme tai mitä me tiedämme, vaan hän odottaa meiltä tahtoa olla hänen käytössään. Me samme luottaa siihen, että hän lähettää meidät niiden ihmisten luokse, joiden parissa hän meitä tarvitsee. Hän antaa itse meille myös tarvittavan viisauden ja rohkeuden.
Puhuin 6-vuotiaan tyttäreni kanssa taivaasta. ”Kyllä taivaassa voi kiusata”, sanoi Laura. Selitin,ettei taivaassa voi enää kiusata, koska siellä ei Raamatun mukaan ole mitään pahaa. Evankeliumitekstimme puhuu samasta asiasta. Kuningas löysi juhlavieraiden joukosta miehen, joka ei ollut pukeutunut hääpukuun. Hän joutui Taivaan ilojuhlasta helvetin kärsimyksiin. Kertomuksen mies muistuttaa meitä siitä, miten paraskaan ihminen ei pääse taivaaseen omilla teoillaan. Jeesus sanoo Johanneksen evankeliumissa: Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani Me tarvitsemme Jeesuksen anteeksiantamusta joka päivä. Tänään hän tahtoo kohdata meidät ehtoollispöydässä ja vakuuttaa: minun ruumiini ja vereni, sinun puolestasi annettu ja vuodatettu. Ehtoollispöydässä me samme aavistaa jotain siitä hienosta juhlasta, jonne meidät kaikki on kutsuttu. Niisä hääjuhlissa ei ole tylsää!