Uskonnonvapauslain 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetty seminaari keräsi eilen torstaina jonoksi asti kiinnostuneita kansalaisia eduskunnan pikkuparlamentin oven taakse jo tuntia ennen ovien aukeamista ja turvatarkastuksia.

Tilaisuudessa kuultiin muun muassa eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen puheenvuoro, josta voit lukea lisää täältä. Esitelmän piti islamilaisessa järjestötoiminnassa aktiivinen väitöstutkija Merilii Mykkänen. Kommenttipuheenvuoroissa ääneen pääsivät suomalaiset vähemmistöuskontojen edustajat.

Tilaisuuden järjestivät eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä, USKOT-foorumi ja Suomen Ekumeeninen Neuvosto.

Juutalainen Yvonne Westerlund: Natsi-sloganeita näkyy taas joka paikassa

Historian merkitystä ei saa koskaan aliarvioida, sanoi juutalaisia edustanut Yvonne Westerlund. Hän toimii USKOT-foorumin hallituksen varapuheenjohtajana.

Westerlund kertoi seminaariväelle isoisänsä tarinaa. Suomessa syntynyt poika perheineen oltiin vähällä karkottaa Venäjälle, koska juutalaisilla ei vielä silloin ollut Suomessa kansalaisoikeuksia ja kristinusko oli ainoa sallittu uskonto. Lopulta perheeseen syntymässä ollut vauva ja armahdus pelastivat perheen.

Joulukuussa 1917 juutalaisille myönnettiin Suomessa kansalaisoikeudet, mutta niiden hakeminen oli pitkä ja hankala prosessi.

– Vuonna 1923 voimaan tullut uskonnonvapauslaki oli osa isoa demokratisointiliikettä. Suomessakin ymmärrettiin, että samojen oikeuksien antaminen kaikille vahvistaa koko maata ja sen tulevaisuutta.

Westerlund muistutti, että antisemitismi on jälleen lisääntynyt ympäri maailmaa.

– Natsi-sloganeita näkyy taas joka paikassa. Nyt tarvitaan siviilirohkeutta. Meidän ei pidä vaieta epäkohdista, vaan näyttää maailmalle, että emme hyväksy rasismia ja antisemitismiä. Tietoisuus ja sivistys ovat tärkeitä tässä taistelussa.

– Ei saa koskaan pilkata toisen uskontoa tai demonisoida minkään uskonnon edustajia. Tämä on sivistyksen kulmakivi, Westerlund sanoi.

Muslimi Pia Jardi: Meidän on puolustettava toistemme uskonnonvapautta, vaikka emme tykkäisi toistemme uskonnoista

USKOT-foorumin puheenjohtaja ja Suomen islamilaisen neuvoston vs. puheenjohtaja Pia Jardi painotti, että ei ole olemassa yhtä islamia tai yhtä oikeaa tapaa olla muslimi.

Hänen mukaansa Suomessa on hyvä uskonnonvapauslainsäädäntö. Käytännössä sen toteutumisessa on kuitenkin ongelmia. Jardi kertoi ystävästään, joka pääsi poliisikouluun, mutta joutui lopettamaan sen, koska Suomessa poliisi ei voi käyttää muslimihuivia virkatehtävissä. Myöskään armeijassa huivin käyttö ei ole sallittua.

Jardi kantoi huolta maahanmuuttajataustaisten muslimien osallisuuden tunteesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Minä olen syntynyt Suomessa ja osaan taistella täällä. Mutta miten saamme muualta tulleet muslimit kokemaan, että he ovat osa yhteiskuntaa ja Suomi on myös heidän maansa, jossa heillä on oikeus harjoittaa uskontoaan?

Suomalaisten poliittisten päättäjien haluun tukea omilla kasvoillaan uskonnonvapautta ei voi Jardin kokemuksen mukaan aina luottaa. Esimerkkinä hän mainitsi, että muslimit eivät uskalla Suomessa ostaa tonttia moskeijaa varten, koska pelkäävät, että rakennusluvat kuitenkin tyssäisivät poliittisen päätöksenteon jossain vaiheessa.

Jardin mukaan vähemmistöuskontojen edustajien on tärkeä puolustaa yhdessä vähemmistöjen oikeuksia sekularismin lisääntyessä.

– Vaikka emme tykkäisi toistemme uskonnosta tai olisi uskonnollisesti samaa mieltä mistään, meidän pitää puolustaa toistemme oikeuksia. Uskonnollisia ihmisiä ei pidä laittaa piiloon. Olemme samanlaisia kuin muutkin ihmiset, ja uskonto saa näkyä osana yhteiskuntaa.

Hindulainen Gurman Saini: Uskonnonvapautta pitää kiillottaa joka päivä, ettei se pölyty

Gurmann Saini edusti keskustelussa hindulaisuutta ja nuorta sukupolvea. Hän kuuluu Krishna-liikkeeseen. Sainin mukaan internet, sosiaalinen media ja vapaa demokratia auttavat uskonnonvapauden toteutumisessa. Nykyään on helppo tutustua eri tavoin ajatteleviin ja ottaa kantaa.

Lukiolaisten paneelikeskustelussa eräs lukiolainen oli kysynyt Sainilta, miksi Suomessa on edelleen syrjintää ja ennakkoluuloja uskontoja kohtaan, kun meillä on ollut jo 100 vuotta uskonnonvapaus. Sainin mukaan kaikki eivät ole sisäistäneet syvällisesti uskonnonvapautta arjessa.

– Uskonnonvapauden jalkauttamiseen pitää pyrkiä, se on kaikkein tärkeintä. Myös uskontolukutaitoa tarvitaan niin päätöksenteossa, koulutuksessa, kaupunkirakentamisessa, rauhantyössä kuin arjen askareissakin.

– Uskonnonvapautta pitää kohdella kuin aarretta, jota pitää kiillottaa joka päivä, ettei se pölyty. Sitä ei saa pitää vain koristeena, vaan meidän on oltava valmiita kertomaan, mitä se meille merkitsee, Saini sanoi.

Buddhalainen Irma Rinne: Oman uskonnon opetus on erityisen tärkeää vähemmistöuskontojen lapsille ja nuorille

Suomen Buddhalaisen Unionin hallituksen puheenjohtaja Irma Rinne pohti uskonnollisen yhdyskunnan määrittelyn vaikeutta. Edes uskontotieteilijöillä ei ole yksimielisyyttä uskonnon määritelmästä. Myös tavallisissa rekisteröidyissä yhdistyksissä voidaan olla uskonnollisia.

Suomen suurimpien buddhalaisten yhdyskuntien johtohenkilöt eivät Rinteen mukaan puhu suomea eivätkä välttämättä englantiakaan. He ovat kotoisin muun muassa Vietnamista ja Thaimaasta. Hakuprosessi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi voi siis tuottaa ongelmia.

– Hakemusten ja lomakkeiden täyttöön olisi hyvä saada avustusta.

Rinteen, kuten muidenkin seminaaripuhujien mukaan, oman uskonnon opetus on erityisen tärkeää vähemmistöuskontojen maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille.

– Pätevien uskonnonopettajien koulutus on kuitenkin vähemmistöuskonnoissa ongelma. Suomessa on Helsingin seudulla kolme buddhalaisuuden opettajaa, mutta kuinka turvata myös tulevaisuudessa kelpoisia opettajia, Rinne kysyi.

Anglikaanikirkon pappi Tuomas Mäkipää: Jos uskonto siivotaan pois tilasta, siitä ei tule neutraali vaan uskonnoton tila

Vähemmistökristittyjä keskustelussa edusti Suomen anglikaanisen kirkon pappi Tuomas Mäkipää. Hänen mukaansa sekä Suomessa että maailmalla on meneillään murros, jossa pohditaan uskonnon asemaa julkisessa tilassa.

– Uskonnonvapaus on perusoikeus, ei erivapaus. Julkinen tila ei ole koskaan tyhjiä eikä neutraali. Jos uskonto siivotaan pois jostakin tilasta, siitä ei tule neutraali vaan uskonnoton tila.

Mäkipään mukaan uskonnot ovat aina kasvattaneet myös johtajia ja vaikuttajia. Hän peräänkuuluttaa kuitenkin sitä, että myös uskonnolliset yhteisöt yhteisöinä otettaisiin mukaan rakentamaan kansakuntaa.

– Uskontoja ei pidä vain sietää, vaan ne pitää ottaa osaksi yhteiskuntaa. Ne pitää nähdä voimaa ja lohdutusta tuovina.

Mäkipää muistutti myös, että vähemmistöjen edustajien sanomisten painoarvo on väistämättä vähäisempi kuin merkittävässä valta-asemassa olevien. Esimerkkinä hän mainitsi, että hänen ajatuksensa eivät tule koskaan kuulluiksi samalla tavoin kuin vaikkapa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispan ajatukset.

Tutkija Merilii Mykkänen: Uskonnonharjoitusta koskevat rajoitukset ovat lisääntyneet erityisesti Euroopassa

Uskonnonvapaus on yksi vanhimpia perus- ja ihmisoikeuksia, väitöstutkija Merilii Mykkänen sanoi. Hänen mukaansa historia selittää, miksi uskonnonvapaus on suojeltuna lähes kaikissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.

– Taustalla ovat muun muassa Euroopan lukuisat uskonnon sävyttämät konfliktit sekä vuosisataiset vainot uskonnon perusteella. Ainakin jonkinasteista uskonnonvapautta on pyritty turvaamaan jo 1700-luvulla rauhansopimuksissa ja kansallisissa perustuslaeissa.

Historiallisten syiden lisäksi uskonnonvapauden suojaa perustelee Mykkäsen mukaan sen merkitys yksilöiden autonomialle. Uskonnonvapaus on tärkeä niin henkilön ihmisarvon, omanarvon tunteen, identiteetin kuin moraalisen hyvinvoinninkin kannalta.

– Uskonnonvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Se on arvokas voimavara myös ateisteille, agnostikoille ja skeptikoille. Uskonnonvapaudesta riippuu moniarvoisuus, joka on kuluneiden vuosisatojen aikana voitettu kalliilla hinnalla.

Suomesta Mykkänen nosti esiin rakenteellisena ongelmana esimerkiksi sen, että meillä ei ole mahdollista käyttää huivia tai muita uskonnollisia asusteita armeijassa tai poliisin työssä. Uskonnonvapauden ja tasa-arvon toteutumista heikentää myös se, että vain evankelis-luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla on oikeus kerätä veroja.

– Lisäksi eduskunnassa käsitellään tällä hetkellä uutta eläinsuojelulakia, joka ehdotetussa muodossa estäisi kokonaan juutalaisuuteen ja islamiin kuuluvan erityisen teurastustavan.

Myös vihapuhe heikentää Mykkäsen mukaan käytännössä uskonnonvapautta. Oikeusministeriön vuonna 2022 julkaiseman selvityksen mukaan uskontonsa takia vihapuhetta kohdanneista lähes 60 prosenttia koki vihapuheen vaikuttaneen heidän psyykkiseen terveyteensä. 30 prosenttia katsoi vihapuheen vaikuttaneen heidän uskonnonharjoitukseensa. Vastaajista suuri osa oli evankelis-luterilaisen kirkon herätysliikkeisiin kuuluvia ja muslimeja.

Mykkänen mainitsi esitelmässään myös amerikkalaisen Pew-tutkimuskeskuksen vuonna 2019 julkaiseman selvitykseen, jonka mukaan uskonnonharjoittamiseen kohdistuvat rajoitukset olivat vuosien 2007–2017 aikana kasvaneet ympäri maailmaa, myös Suomessa.

– Eniten rajoitukset olivat kasvaneet Euroopassa, jonka pitäisi olla ihmisoikeuksien edelläkävijä.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

”Poliitikkojen haluun tukea uskonnonvapautta ei voi aina luottaa” – Uskontojen edustajat kertoivat kokemistaan ennakkoluuloista