Kun ympärillä vietetään hyväntuulista lähetysjuhlaa, tulee araksi kysyä keneltäkään, puhuttaisiinko haastattelussa myös hieman kirkkopolitiikkaa.
Oulun hiippakunnan juhlilla Raahessa keskustelu kirkon lähetystyön tulevaisuudesta nousee kuitenkin esille luontevasti.
Onhan perinteisen pohjoisen tapahtuman taustalla ollut jo yli neljän vuosikymmenen ajan käytäntö, jonka mukaan juhlaan osallistuvat yhdessä kaikki kirkon viralliset lähetysjärjestöt sekä Kirkon Ulkomaanapu.
Nyt lähetystyön järjestäminen kirkossa on kuitenkin selvittelyssä. Kun lähetystyön tulevaisuutta kehitetään kirkolliskokouksen päätöksellä, yksi kysymys on, onko kirkossa myös jatkossa kahdeksan virallista lähetysjärjestöä.
Jos muutoksia tulee,miten se vaikutta Oulun hiippakunnan seurakunnissa hyväksi koettuun tapaan esitellä kirkon työtä maailmalla tasapuolisesti lähetysjärjestöjen avulla.
RAAHEN JUHLAVÄEN parissa on runsaasti lähetystyön pitkäaikaisia tukijoita. Heillä on tiedossa piispojen ja Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen sekä Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen välinen keskustelu liikkeiden asemasta virallisina lähetysjärjestöinä.
Juhlien runsaaseen talkooväkeen kuuluva Kari Ketonen pitää lähetystyöhön liittyviä erimielisyyksiä surullisina.
– Kuinka mutkalle asiat voivat mennä, hän pysähtyy sanomaan.
– Tällaista pientä kristittyä ristivedot hämmentävät. Rukoukseni on, että voisimme olla yhtä. Tapahtuman lähetystorilla järjestöt esittelevät toimintaansa ja kaikkien mukana oleminen on merkittävä asia.
Pentti Salonsaari toimii Ketosen tavoin juhlien vapaaehtoisena. Salonsaari näkee, että kristillisyyden eri painotuksia olisi hyvä mahtua samaan kattilaan, kuten hän kuvailee. Raahessa se onnistuu, ja yhteistyö seurakuntien ja kirkkojen välillä tuottaa kaupunkiin hyvää soppaa, elävää kristillisyyttä. Tästä miehet sanovat iloitsevansa.
EVANKELIUMIYHDISTYKSEN lähetystyöntekijänä Saksassa työskentelevä pastori Pasi Palmu arvioi juhlilla, että Suomesta tuetun lähetystyön volyymi heikkenisi maailmalla, jos ihmiset eivät voisi tulevaisuudessa tukea kirkon julistus- ja auttamistyötä itselleen tutun järjestön kautta.
Palmu haluaa puolustaa lähetystyössä näkyvää hengellistä moninaisuutta, mutta kokee, että sitä on lähdetty nyt karsimaan.
Palmu puhui Raahessa Kohti laajaa maailmaa -tilaisuudessa. Hän kuvaili lähetystyötä innokkaasti tekevää kirkkoa maailmaa muuttavaksi. Missionaarisyys synnyttää valloitusnäyn.
– Ei-missionaarinen kirkko on itseensä käpertyvä, väritön ja tappiomielialalla kulkeva.
Palmu tekee Saksassa työtä maahanmuuttajien parissa. Hän kertoo kolmen vuoden työrupeaman opettaneen, että kärjekkyys sopii huonosti keskusteluun maahanmuutosta.
– Moni populistinen näkemys turvapaikanhakijoista suhteellistuu, kun kuulee ihmisten tarinoita. Räikeät yleistykset pakolaisuudesta eivät useinkaan pidä paikkansa.
YKSI RAAHEN juhlan kiinnostavista tilaisuuksista oli Kohti tulevaisuutta -talk show nuorten elämän suunnasta. Shown annin veti yhteen Oulun piispa Jukka Keskitalo.
Piispaa puhutteli muun muassa keskustelija Miro Rantalan kommentti, etteivät nuoret tarvitse ympärilleen niinkään vastauksia antavia aikuisia, vaan ennen kaikkea luotettavia, vastuuta tarjoavia ja rinnalla pysyviä ihmisiä.
Rantala korosti, että hyvää tulevaisuutta rakentavat kaikki ja sitä tehdään lopulta aika yksinkertaisilla keinoilla. Tärkeää on kannustava ja hyväksyvä puhetapa sekä uskallus puuttua nuorten yksinäisyyteen.
Myös taito pyytää anteeksi ja antaa anteeksi kuuluvat hyvään elämään.
Keskustelussa mukana ollut Saara Clay muistutti, ettei rukouksen voimaa pidä aliarvioida, kun nuori etsii suuntaa elämälleen. Clayn rukous on ollut uuteen työpaikkaan mennessä pyyntö löytää sieltä itselle uusia ystäviä.
POHJOISEN LÄHETYSJUHLIA on organisoinut vuosien ajan yhdessä seurakuntien kanssa hiippakuntasihteeri Matti Laurila. Hän tietää, että osa lähetystyön kannattajista – myös Oulun hiippakunnassa – on ilmaissut tarpeen puhua nykyistä enemmän evankelioinnista: Eikö Kristus olekaan enää tärkeä lähetystyössä?
– Huolessa on kysymys lähetystyössä meneillään olevasta suuresta muutoksesta. Kirkot kasvavat maailmalla ja yhä suurempi osa lähetystyöstä on globaalin etelän kirkkojen vastuulla, Laurila sanoo.
Hänen mukaansa monissa asioissa on viisaampaa tukea paikallisia kirkkoja heidän työssään kuin lähettää suomalaisia tekijöiksi. Pohjoisen kirkkojen resursseja ja lähetystyöntekijöitä tarvitaan kuitenkin edelleen.
– Jos meiltä hämärtyy vastuu maailmanlaajasta missiosta, meiltä hämärtyy samalla Jumalan rakkauden rajattomuus.
Raahen lähetysjuhlia vietettiin 4.-6. syyskuuta. Juhlilla oli seurakunnan arvion mukaan noin 1 500 kävijää. Edellisvuonna lähetystapahtuma oli Kittilässä ja ensi vuonna järjestelyvastuu on Kälviän seurakunnalla.
Oulu on ainoa hiippakunta, joka järjestää lähetysjuhlia vuosittain.
Lue myös:
Piispa Jukka Keskitalo ja eversti Mikko Lehmus keskustelevat Levillä rauhasta
Sleyn johto väläytti tulevaisuutta liikkeestä kirkon ulkopuolella
Ilmoita asiavirheestä