Eläkeläinen Eeva Kaunisto sai Pirkkalan seurakunnan Kyläluuta-projektin Kyösti-nuken ensimmäisenä kylään. Sen toi hänelle Ystävä vierellä -hankkeen työntekijänä toukokuussa aloittava Merja Lehtinen.
– Kyösti on laupeuden lähetti. Sillä on niin kauniit kasvot, korvat ja kyky kuulla, ja molemmissa käsissä viisi sormea. Kyöstin vaatetus on ihana kenkineen, Kaunisto kuvailee.
Maaliskuussa alkaneessa Kyläluuta-projektissa nuket Pihla, Kyösti ja Toivo kiertävät kodista toiseen Pirkkalassa. Niiden tavoitteena on saada ihmiset kyläilemään toistensa luona. Reppu ja vieraskirja kulkee kunkin nuken mukana, ja vieraskirjaan voi kirjoittaa kyläilyyn liittyviä tarinoita; miten vierailu sujui, tai ketä nukke tapasi, tai lähettää terveisiä seuraavalle.
Kahdeksan kuukautta Pirkkalan vanhustentalosäätiön kerrostalossa Kyöstinkodossa asunut Kaunisto osallistuu siellä pidettäviin Pirkkalan seurakunnan kerhoon ja asukkaiden käsityöpiiriin.
Kaunisto on asettanut Kyöstin istumaan nojatuoliin.
– Kun ohitan Kyöstin, minulle tulee hymy. Aivan kuin se hymyilisi minulle takaisin.
Kaunistolle liikkuminen on vaikeaa. Kyöstinkodosta on löytynyt kymmenisen ystävää, ja kauppiaanakin työskennellyt Kaunisto tunnisti sieltä myös entisiä asiakkaitaan. Hän on miettinyt, kenelle veisi Kyöstin seuraavaksi. Pohdinnassa ovat käsityöpiirin ja seurakunnan kerhon jäsenet sekä Kyöstinkodon asukas, jota hän ei vielä tunne.
– Rukoilen viisautta, että Kyösti menee oikeaan osoitteeseen.
Kaunisto pyysi kaihinsa takia siskonsa kirjoittamaan tekstin Kyöstin repun vieraskirjaan puhtaaksi. Loppuun tuli psalmi 91.
– Tällaista ihmisiä yhdistävää toimintaa juuri tarvitsemme. Kukaan ei pärjää yksin.
Diakonissa Jouni Kivimaa toimii tänä vuonna Pirkkalan seurakunnan Yhteisvastuun keräyspäällikkönä. Hän on käyttänyt kyläluutatoimintaa aiemmin toisessa seurakunnassa, ja se vaikutti sopivan hyvin vuoden teemaan jalkautuvasta ja kohtaavasta vanhustyöstä. Kyläluutatoimintaa on ollut monessa muodossa eri paikkakunnilla.
– Ihmiset eivät välttämättä tunne tai tiedä toisistaan juuri mitään vaikka asuvat samassa talossa. Monella on se ajatus, ettei halua vaivata ketään. Jos joku on vasta muuttanut, tämä on hyvä keino tutustua, Kivimaa sanoo.
Korona-aikana Kivimaa oli mukana soittamassa Pirkkalan seurakunnassa yli 80-vuotiaille.
– Silloin näkyi, miten vanhusten yksinäisyys kasvoi ja kasvoi. Se sai hälytyskellot soimaan, että jotain täytyisi tehdä.
Kyöstin aloitettua kierroksensa Kyöstinkodosta, Pihla lähti liikkeelle senioreiden asumisyksikkö Pihlajamäestä, ja Toivo kiertää Toivion alueella. Kyläluutien tarinoita voi lukea Pirkkalan seurakunnan nettisivuilta ja kuulla diakoniatyön kerhoissa sekä ikäihmisten syntymäpäivillä. Kyläluudat palaavat seurakuntaan marraskuun alussa.
– Kun nukke on kiertänyt koko talon, se saa lähteä muuallekin jatkamaan. Innostavaa on se, jos ihmiset alkavat oikeasti käymään toistensa luona, Kivimaa sanoo.
Eläkkeellä oleva terveydenhoitaja Seija Ahomäki ompeli nuket alusvaatteita myöten käsityönä.
– Jouni Kivimaan pyyntö tehdä nuket tuntui minusta aivan ihanalta ja upealta. Idea oli hauska. En olisi voinut kieltäytyä, kun ne menevät ikäihmisille hyvään tarkoitukseen. Se oli kannustavaa.
Viisivuotiaana Ahomäki ompeli ensimmäiset nukenvaatteet äidin opettamana. Hän on tehnyt mollamaijat kaikille lastenlapsilleen, Unicef-nukkeja ja Lotta-nuken.
Ilmoita asiavirheestä