Piispainkokous käynnistää Kansanlähetyksen ja Sleyn kuulemisprosessit – Järjestöt saattavat menettää asemansa kirkon lähetysjärjestöinä

Helsingissä tiistaina koolla ollut piispainkokous käsitteli Kirkon lähetystyön keskuksen lähetysjärjestöjen kanssa aiemmin syksyllä käymien ohjauskeskustelujen raportit.

Piispainkokous totesi Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) sekä Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen tehneen sopimusrikkomuksen. Inkerin kirkossa Pietarissa 3.9.2023 tapahtuneen pappisvihkimyksen myötä järjestöt ovat rikkoneet virkakysymyksen suhteen Yhteinen todistus -asiakirjan sitä toimintaperiaatetta, etteivät sopimusjärjestöt saa aiheuttaa toiminnallaan haittaa yhteistyössä. Ne ovat myös rikkoneet sitoumusta tiedottaa piispainkokoukselle oman toimintansa sellaisista suunnitelmista, jotka koskevat uusia merkittäviä avauksia yhteistyökumppaneiden kanssa.

Pietarissa Inkerin kirkon Pyhän Marian kirkossa vihittiin syyskuun alussa papeiksi kaksi Sleyn työntekijää ja kaksi Kansanlähetyksen työntekijää. Heistä kolme työskentelee Suomessa ja yksi Japanissa. Lisäksi papiksi vihittiin yksi Suomen Raamattuopiston työntekijä.

Ohjauskeskustelut lähetysjärjestöjen kanssa käyneen työryhmän mukaan Inkerin kirkossa syyskuussa tapahtunut pappisvihkimys on aiheuttanut haittaa sekä Inkerin evankelis-luterilaisessa kirkossa että Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Pappisvihkimys järjestettiin samana päivänä, kun Mikkelin uusi piispa vihittiin virkaansa. Järjestöt eivät ilmoittaneet pappisvihkimyksestä etukäteen piispainkokoukselle, Kirkon lähetystyön keskukselle, kirkon lähetystyön toimikunnalle, arkkipiispan kanslialle tai muulle asianmukaiselle taholle sopimuksen mukaisesti.

Piispainkokouksen mukaan vihkimys on herättänyt arvostelua Inkerin kirkon sisällä ja Suomessa. Se on vaikeuttanut Suomen ja Inkerin kirkon välisiä suhteita johto- ja seurakuntatasolla. Monet seurakunnat Suomessa harkitsevat aiempaa kriittisemmin Inkerin kirkon seurakuntien tukemista, ja Inkerin kirkon seurakunnat ovat huolissaan vihkimyksen kielteisistä vaikutuksista Suomesta saatavaan tukeen.

PIISPANKOKOUKSEN ESITYSLISTAN mukaan ohjauskeskustelussa kävi myös ilmi, että sekä Sleyn että Kansanlähetyksen johdolta on kysytty mahdollisista uusista järjestöjen työntekijöiden pappisvihkimyksistä. Molempien järjestöjen johtajat olivat vastanneet, että heillä ei ole sellaisia tiedossa. Inkerin kirkon kirkkohallitus on kuitenkin 14.4.2023 päättänyt kolmen suomalaisen pappisvihkimyksestä. Heistä kaksi työskentelee Kansanlähetyksen piirijohtajina ja yksi Sleyn piirivastaavana.

”Joko SLEY:n ja Kansanlähetyksen edustajat vastasivat ohjauskeskustelussa totuuden vastaisesti tulevia vihkimyksiä koskevaan kysymykseen, tai he eivät todellakaan tiedä, mitä heidän työntekijänsä ovat tehneet tai ovat tekemässä. Jos kyse on ensimmäisestä, se on perussopimuksen valossa raskauttavaa”, esityslistassa todetaan.

PIISPAINKOKOUS KÄYNNISTÄÄ sopimusrikkomuksen myötä Sleyn ja Kansanlähetyksen kuulemismenettelyn. Perussopimuksen mukaisesti piispainkokouksen tulee kuulla lähetysjärjestöä, jos piispainkokous on katsonut, että kirkon lähetysjärjestö ei noudata toiminnassaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustusta ja päätöksiä eikä kirkon hyväksymää lähetyksen peruslinjausta ja sen toimintaperiaatteita. Kuulemista edellyttää myös hallintolaki. Yhdistysten tulee antaa selvitys piispainkokoukselle marraskuun loppuun mennessä. Kirjallisen kuulemisen lisäksi järjestetään suullinen kuuleminen.

Kuulemisen jälkeen piispainkokous arvioi saamansa selvitykset. Jos sopijajärjestön menettely ei ole merkitykseltään sellainen, että piispainkokouksella on välitön tarve esittää kirkolliskokoukselle sopijajärjestön aseman menettämistä kirkon lähetysjärjestönä, piispainkokous varaa sopijajärjestölle aikaa kahdesta neljään kuukauteen korjata sopimuksen vastainen menettelynsä. Jos piispainkokous tämän jälkeen toteaa, ettei korjausta ole tehty, se voi esittää kirkolliskokoukselle, että sopijajärjestö menettää asemansa kirkon lähetysjärjestönä.

Piispainkokous käsitteli jo vuonna 2017 Sleyn työntekijän Keniassa tapahtunutta pappisvihkimystä. Silloin piispainkokous totesi Sleyn selvityksen riittäneen, mutta edellytti, että kirkon lähetysjärjestönä yhdistys toimii vastedes lähetyksen perussopimuksen mukaisesti ja noudattaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon päätöksiä. Piispainkokous totesi myös, että kirkon päätöksiä ei tule kiertää hakemalla pappisvihkimystä toisesta luterilaisesta kirkosta ja synnyttämällä samalla jännitteitä luterilaisen yhteisön sisällä.

Kirkolla on lähetystyön perussopimus kahdeksan lähetysjärjestön kanssa. Vuosittain käytävissä ohjauskeskusteluissa käydään läpi kirkon lähetyksen Yhteinen todistus -peruslinjauksen ja kirkon lähetystehtävän toteutumista sopijajärjestön toiminnassa. Piispainkokous totesi, että kirkon kahdeksasta lähetysjärjestöstä Suomen Lähetysseura, Suomen Pipliaseura, Medialähetys Sanansaattajat, Lähetysyhdistys Kylväjä, Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland ja Evankelinen lähetysyhdistys ELY ovat tarkastelukaudella noudattaneet Yhteinen todistus -asiakirjassa esitettyjä toimintaperiaatteita ja lähetystyön perussopimusta.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!

Edellinen artikkeliHerättäjä-Yhdistys aloittaa muutosneuvottelut
Seuraava artikkeliArvio: Ryhmäteatterin näyttämöllä palataan pommien pelkoon

Ei näytettäviä viestejä