Millaista medianäkyvyyttä kirkollisten vaalien ehdokas voi saada? Koskevatko piispaehdokkaita tiedotusvälineissä karanteenisäännöt?
Asia on noussut esiin pitkin alkukesää, sillä Yle Radio 1:ssä pyörii keskustelusarja Kymmenen teesiä selviytymisestä. Sitä juontavat Turun piispanvaaliin lähtevä Helsingin Malmin seurakunnan kirkkoherra Heikki Arikka ja kyberturvallisuuden asiantuntija Jarno Limnell. Kirkkoherran oma radiosarja valtakunnan mediassa on poikkeuksellinen asia, ja sarjan sijoittuminen piispaehdokkuuden julkistamisen ajankohtaan vielä poikkeuksellisempaa.
Turun arkkihiippakunnan piispanvaalin virallinen ehdokasasettelu alkoi tänään maanantaina 6.7. Vähintään 30 äänioikeutetun muodostamat valitsijayhdistykset voivat asettaa ehdokkaita 7.9. saakka.
Kymmenen teesiä selviytymisestä -radiosarjan ensimmäinen osa lähetettiin 27.5. Heikki Arikka kertoi piispaehdokkaaksi lähtemisestään julkisesti kesäkuun alussa. Vaaliin on kertonut aikovansa myös kolme muuta ehdokasta: kirkkoherrat Kaisa Huhtala ja Jouni Lehikoinen sekä hiippakuntadekaani Mari Leppänen.
Yle linjaa: Huolehdittava, ettei yksi ehdokas saa erityistä etua
Vaaliehdokkaiden esiintymistä Yleisradion ohjelmissa linjaavat Ylen ohjelmatoiminnan ja sisältöjen eettiset ohjeet. Ohjeissa mainitaan erikseen eduskunta-, europarlamentti-, kunnallis- ja tasavallan presidentin vaalit. Ylen Vaaliehdokkaiden esiintymisen periaatteissa huomioidaan nimeltä myös seurakuntavaalit.
Ylen Luovien sisältöjen johtaja Ville Vilén sanoo Kotimaa24:lle, että samat karanteenisäännöt koskevat ”kaikkia merkittäviä vaaleja”.
Ohjeiden mukaan esiintymiskieltoja ei ole, mutta kun ehdokkaat esiintyvät Ylen ohjelmissa ja sisällöissä, on huolehdittava, ettei yksi ehdokas saa erityistä etua muihin nähden.
Jos Ylen toimituksellisen työn tekijä tai muuten Ylelle sisältöjä tekevä on ehdokkaana tai tavoittelee ehdokkuutta, hänet siirretään tehtäviin, joissa hän tai hänen tukemansa ehdokkaat eivät saa etua muihin nähden. Näin toimitaan, kun ehdokkuus on tullut tietoon.
Tämä kohta tuli täytäntöön piispanvaalin kohdalla viime vuonna. Lisa Enckell työskenteli kulttuuritoimittajana Ylessä ollessaan Porvoon hiippakunnan piispaehdokkaana. Enckell kertoo ottaneensa itse asian esiin työnantajansa kanssa. Ehdokkuusaikana hän oli työssä, mutta hänen toimittamiaan ohjelmia ei lähetetty radiossa.
Ylellä lähetettävien hartauksien osalta ohjeet antaa Kristillisten hartausohjelmien valvontaelin. Se pohjaa linjauksensa Yleisradion yleisiin ohjeisiin. Kristillisten hartausohjelmien valvontaelimen mukaan hartausohjelmissa tulee huolehtia siitä, ettei kukaan ehdokkaista saa ”erityistä etua” muihin ehdokkaisiin nähden. Jos hartausohjelmassa puhuva henkilö on ehdokkaana vaaleissa, häntä suositellaan ottamaan yhteyttä vastaavaan toimittajaan ehdokkuuden varmistuttua.
Päätökset esiintymisestä tekee vastaava toimittaja, ja mahdolliset kiistakysymykset ratkaisee Kristillisten hartausohjelmien valvontaelin.
Johtaja Ville Vilén: Yle ei olisi tilannut sarjaa, jos ehdokkuus olisi ollut tiedossa
Heikki Arikan juontama ohjelmasarja pyörii Ylellä, koska yhtiössä ei tiedetty Arikan ehdokkuusaikeista, kun sarjasta sovittiin. Ylen Luovien sisältöjen johtaja Ville Vilén sanoo, että idea sarjasta esitettiin Ylelle maaliskuussa. Vilén kertoo kuulleensa Arikan ehdokkuudesta kesäkuussa.
Arikka ilmoitti ehdokkaaksi lähtemisestään 9.6.
Ville Vilénin mukaan hän arvioi tuolloin tilanteen ja päätti, että sarjan loput osat voidaan esittää, koska vaali järjestetään vasta marras-joulukuussa. Sarja päättyy heinäkuun lopussa.
– Pohdimme asiaa. Päätin, ettei esiintymisestä ole tässä tapauksessa suhteetonta etua.
Jos ehdokkaaksi lähteminen olisi ollut tiedossa alun perin, ratkaisu olisi Vilénin mukaan ollut toinen.
– Emme olisi tilanneet sarjaa henkilöltä, joka on vaalissa ehdokkaana, vaan olisimme odottaneet tilanteen selkiytymistä.
Heikki Arikka: Ajoitus on harmillinen ja kiusallinen
Radio-ohjelmalla ja piispaehdokkuudella ei ole yhteyttä toisiinsa, Heikki Arikka sanoo.
– Ajoitus on harmillinen ja kiusallinen.
Arikka kertoo, että hänen pitkäaikainen ystävänsä Jarno Limnell ehdotti hänelle viime syksynä yhteisen podcastin tekemistä 2020-luvun teeseistä. Vuodenvaihteen jälkeen he pyysivät verkkoon suunnitellun podcastinsa tuottajaksi media-alan yrittäjän Ville Talolan.
– Hänen kauttaan saimme myöhemmin tietää, että Yle voisi olla sarjasta kiinnostunut.
Arikka sanoo, että Yle kiinnostui sarjasta koronapandemian myötä, eikä hänellä ole ollut osuutta asiaan. Arikka lisää, ettei ole voinut vaikuttaa myöskään piispanvaalin aikatauluun.
Piispanvaalin aikataulun takaraja on ollut yleisesti tiedossa, sillä nykyinen piispa Kaarlo Kalliala saavuttaa piispan viran eroamisiän marraskuussa. Hän jatkaa virassaan kaksi lisäkuukautta tuomiokapitulin myöntämällä jatkoajalla. Arikka on kertonut 9.6. julkisessa Facebook-päivityksessään, että häntä on pyydetty piispaehdokkaaksi kahden vuoden ajan.
Jarno Limnell kertoo saaneensa idean podcast-sarjasta viime syksynä. Hän pyysi mukaan Heikki Arikkaa, jonka tiesi jakavan kanssaan samanlaisen arvomaailman.
Limnell sanoo, että hänellä ei ole ollut ”minkäänlaista tietoa” piispanvaalista. Hän kertoo kuulleensa asiasta, kun osa nauhoituksista oli jo tehty.
Tuottaja Ville Talola: Vaikea nähdä yksiselitteistä hyötyä
Radiosarjan on tuottanut kirkkoa hyvin tunteva freelance-toimittaja ja tuottaja Ville Talola.
Talolan mukaan Arikka ja Limnell olivat häneen yhteydessä podcastistaan tammikuussa. Koronaepidemian alettua Suomessa Talola tiedusteli, oltaisiinko Ylellä kiinnostuneita radiosarjasta.
Talola kertoo puhuneensa piispaehdokkuudesta Arikan kanssa ensimmäisen kerran toukokuun puolivälissä, kun Kaarlo Kalliala ilmoitti irtisanoutumisestaan. Talola sanoo, ettei ole seurannut tulevan piispanvaalin aikataulua.
– Se ei ollut minulle salaisuus, että Heikki on suosittu Turun seudulla.
Talolan mukaan ohjelmalla ja ehdokkuudella ei ole kytköstä.
– Minulla ei tuottajana olisi intressiä lähteä tekemään piispanvaaliohjelmaa. Mikä tuotantoyhtiö tekisi vilpillisen sopimuksen? Se olisi ammatillinen itsemurha.
Talolan mielestä piispanvaalin ei myöskään pitäisi olla peruste karanteeniin, etenkään tilanteessa, jossa ehdokkuus ei vielä ole virallinen.
– Minun on vaikea nähdä, että Arikalle olisi yksiselitteisesti hyötyä siitä, että hän pääsee radioon. Piispanvaalin äänestäjät ovat pieni joukko. Lisäksi asia voidaan kääntää kirkossa häntä vastaan.
***
Näin Kotimaa linjaa ehdokkaiden näkyvyyttä
Vaaleissa ehdolla olevien ihmisten näkyvyyttä joudutaan linjaamaan monissa tiedotusvälineissä.
Kotimaassa piispanvaalien ehdokkaat eivät esiinny muissa kuin vaaliyhteyksissä, ellei se uutisten takia ole välttämätöntä.
Kotimaan päätoimittaja Mari Teinilä toteaa, että piispanvaalien alla Kotimaa-lehdessä ja Kotimaa24:ssä annetaan kaikkien ehdokkaiden tukijoille yhtäläinen mahdollisuus kannattajalistojen julkaisemiseen.
Kotimaa24:n lukijablogeissa ei ole vaalikaranteeneja. Kirkollisissa vaaleissa ehdolla oleva voi siis halutessaan blogata sivustolla. Blogit eivät ole lehden toimituksellista sisältöä.
Eräs konkreettista harkintaa vaativa tilanne Kotimaassa oli vuonna 2018. Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteerinä työskennellyt Kaisamari Hintikka oli pyydetty lehden kolumnistiksi vuoden ajaksi. Muutama kuukausi kolumnistisopimuksen alkamisen jälkeen Hintikka asetettiin ehdolle Espoon hiippakunnan piispanvaaliin.
Mari Teinilä päätti, että Kaisamari Hintikka voi jatkaa kolumnistina sovitusti. Silloin, kun Hintikkaa pyydettiin kolumnistiksi, ehdokkuus ei ollut tiedossa.
Teinilä arvioi, että hyötymisen mahdollisuus joka viides viikko kohdalle tulleesta kirjoitusvuorosta olisi vähäinen. Hintikka ehti kirjoittaa ehdokasaikanaan kolme kolumnia.
Lue myös:
Kirkkoherra Heikki Arikka lähtee mukaan Turun piispanvaaliin
Kaarlo Kallialan kaudelle poikkeuksellinen jatkoaika – Turussa piispanvaali marras-joulukuussa
Kuvat: Heikki Arikan kuva: Jussi Laine. Kuva Ylen Luovan talon sisäänkäynniltä: Emmi Korhonen / Lehtikuva.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.