Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo vastaa Helsingin Sanomien Mielipide-palstalla 16.7. keskusteluun Helsingin tuomiorovastin valinnasta.

Laajasalo painottaa sitä, että kirkkoherran ensisijainen vaalitapa on perinteinen kansanvaali. ”Kirkolliskokous on nimenomaisesti halunnut pitää kansanvaalin eli välittömän vaalin ensisijaisena vaihtoehtona”, Laajasalo kirjoittaa. Välillinen vaali, jossa luottamushenkilöt tekevät valinnan, on toinen vaihtoehto ja siihen tarvitaan tuomiokapitulin lupa.

”Kansanvaalin ensisijaisuus ei kuitenkaan ole mielipidekysymys, se on laissa”, Laajasalo toteaa. Hän muistuttaa, että edellisen kirkkolain 8. luvun 1. pykälä hyväksyttiin kirkolliskokouksessa kirkkohallituksen esityksestä poikkeavasti niin, että kansanvaali asetettiin ensisijaiseksi vaalitavaksi. Voimassa olevan kirkkojärjestyksen 8. luvun 18. pykälän säännös vastaa aiempaa kirkkolain pykälää. ”Oikeudellisesti kirkkoherran välillistä vaalia koskeva säännös on selkeä”, Laajasalo sanoo.

Laajasalon mukaan nykyisessä vuoden 2023 kirkkolaissa on erityisesti painotettu seurakunnan jäsenen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien merkitystä. ”Uusi laki velvoittaa tuomiokapitulia vielä aiempaakin enemmän harkitsemaan vaalitapaa”, Laajasalo toteaa. Välillinen vaali hänestä on joskus perusteltu, kuten maalaisseurakunnassa, missä voi olla huoli siitä saadaanko hakijoita lainkaan. ”Seurakuntalaisten oikeutta valita itselleen kirkkoherra ei pidä ottaa kevyin perustein pois”, piispa kirjoittaa.

Laajasalo toteaa, että kumpaankin vaalitapaan kuuluu monipuolinen hakijoiden arvioiminen viran tehtäväkuvan ja viran erityisten tarpeiden perusteella. Molemmissa voidaan käyttää soveltuvuusarviointeja. Kansanvaalissa kuitenkin seurakuntalaisen mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa ovat laajat eikä ”valinta tapahdu pienessä piirissä”. ”Kansanvaalissa vaalisijoille ei aseteta hakijoita, jotka eivät olisi kykeneviä viran hoitamiseen”, piispa vakuuttaa.

Piispa ottaa myös kantaa esitettyihin väitteisiin siitä, että hän suosisi vaalissa Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanalaa. ”Toisin kuin Helsingin Sanomat (8.7.) vihjaili, minulla ei ole ollut eikä ole kantaa valittavasta henkilöstä. Piispa ei valitse kirkkoherraa. Se on seurakunnan tehtävä”, Laajasalo sanoo.