Kuopion piispa Jari Jolkkonen pohtii joulun ajankohdan alkuperää uudesta näkökulmasta Savon Sanomien kirjoituksessaan. Joulu ei ehkä sittenkään korvannut pakanallista juhlaa, vaan päinvastoin.
Jolkkonen kirjoittaa yleisesti tunnetusta niin sanotusta korvausteoriasta, jonka mukaan joulukuun 25. päivä oli alun perin pakanallinen Voittamaton Aurinko -jumalan (Sol invictus) juhla Rooman valtakunnassa. Kun keisari Konstantinus Suuri teki kristinuskosta valtion uskonnon vuoden 312 jälkeen, kristillinen kirkko korvasi pakanajumalan juhlan omalla juhlallaan, joululla.
Nyttemmin joukko tutkijoita on tarkastellut korvausteoriaa kriittisesti ja päätynyt liki päinvastaiseen selitykseen tapahtumien kulusta. Esimerkiksi William Tighen mukaan – Jolkkonen kirjoittaa – keisari Aurelius lainasi joulukuun 25. päivän Rooman kristityiltä ja pyrki korvaamaan Jeesuksen syntymäjuhlan vieton poliittisista syistä nitistääkseen kristinuskon.
”Edellä on kuvattu syitä, miksi joulun juhlimisen ajankohta 25.12 voi hyvinkin olla alkujaan kristillistä perua. Niiden perustella emme silti voi varmasti sanoa, minä yönä Maria kapaloi esikoisensa. Ajankohtaa tärkeämpää on joulun sanoma”, Jolkkonen kirjoittaa Savon Sanomissa.
Joulun päivämäärän alkuperän kriittistä tarkastelua löytyy myös Areiopagi-verkkolehden artikkelista (2013) Onko joulu sittenkin alunperin kristillinen juhla?
Kuva: Olli Seppälä