Lapuan piispa Simo Peura viihdytti tiskijukkana Seinäjoen Rytmikorjaamon live-lounaalla torstaina 21. tammikuuta. DJ:nä vieraillut piispa otti kutsun mielellään vastaan. Hyppy epämukavuusalueelle kannatti, vaikka ihan miksauspöydän ääressä häntä ei nähty heilumassa. Kokemuksena esiintyminen itselle epätyypillisessä ympäristössä oli hänelle jännittävä, mutta mieluinen.
Piispan musiikkivalinnat innostivat Rytmikorjaamon lounasravintola Jakarin säännöllisesti järjestettävälle live-lounaalle toista sataa ruokailijaa. Tunnin mittaisen session juontaja Petteri Lehtola Seinäjoen Elävän Musiikin yhdistyksestä haastatteli Peuraa hänen musiikkivalintojensa vaikuttimista.
– Musiikin valitseminen oli minulle menneen muistelua. Rupesin käymään oman elämäni vaiheita läpi, Peura kertoi.
Hän nimitti itseään Lutherin oppilaaksi, jolle musiikki on mielen virkistystä Jumalan kunniaksi.
Liikkeelle lähdettiin lempeästi Barbra Streisandin musikaalitulkinnalla Memory. Päätöskappaleeksi Peura oli valinnut Frank Sinatran esittämänä kappaleen My Way. Väliin mahtui niin maallista kuin hengellistäkin musiikkia.
Bob Dylanin
Knockin’ on Heaven’s Door -kappaleen Leningrad Cowboys -versiossa kylmiä väreitä aiheutti mahtavaääninen puna-armeijan kuoro. Juha Tapiolta soitettiin kappale Kaksi vanhaa puuta, jota Peuran mukaan on mukava kuunnella kahdestaan puolison kanssa. Lisäksi kuultiin Jaakko Löyttyä, Jean Sibeliusta ja Väinö Havaksen
Testamentti pojalleni. Yksi virsi mahtui listalle luonnollisesti myös, Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan.
Rajua rock-taustaa tai disco-huumaa Peuran nuoruudesta on turha kaivella. Hän on ollut mukana seurakuntanuorissa, jossa kuunneltiin ja laulettiin hengellistä musiikkia. Maallisenkin musiikin puolelta suosikkeja on toki löytynyt jo tuolloin.
– Pidin nuorena Beatlesista. Musiikkimakuni on iän myötä aika tavalla monipuolistunut.
Ehkä ensi kerralla sitä Beatlesia sitten? Ja tiedoksi, että piispassa on sen verran tanssimiestä, että saattaa vaimon kanssa joskus pyörähdellä musiikin tahdissa.
Kuva: Outi Rantala