Lähetystyössä on tehty virheitä ja langettu väärään ylemmyydentuntoon. Tätä ei käy kiistäminen.
– Virheistä pitää oppia ja tehdä parannusta, sanoo Kuopion piispa Jari Jolkkonen.
Virheiden alle ei saa kuitenkaan haudata sitä hyvää, mitä lähetystyö on saanut maailmassa aikaan.
Demokratian vahvistuminen on yhteiskunnallisista saavutuksista kenties keskeisin. Jolkkonen nosti aiheen esiin Helsingissä elokuun lopulla lähetystyön kansainvälisessä supertapaamisessa. Siellä mainittiin monta kertaa modernin mission muotisana kokonaisvaltaisuus. Sellaista suomalainen kirkollinen lähetystyö on kuitenkin ollut aina.
– Lähetysasemille perustettiin aina kirkko, koulu ja sairaala. Lähetysjärjestöt toivat kokonaisvaltaisen evankeliumin Kristuksesta.
Evankeliumin mukana tuli muun muassa lukutaito, koululaitos ja lääketieteeseen perustuva sairaanhoito, Jolkkonen luettelee.
Yhdysvaltalainen sosiologian professori Robert Woodberry on innostanut Jolkkosta pohtimaan erityisesti lähetystyön vaikutusta demokratian kehittymiseen. Woodberry on tutkinut protestanttisen, evankeliumia julistavan lähetystyön vaikutuksia vakaiden demokratioiden syntymiseen ja vahvistumiseen eri puolilla maailmaa.
Työn hedelminä on syntynyt muun muassa uskonnonvapautta, koulutusjärjestelmiä, sanomalehtiä ja kirjapainoja, järjestöjä ja siirtomaareformeja. Kaikki nämä ovat luoneet edellytyksiä demokratialle. Woodberryn tutkimustulosten mukaan lähetystyön vaikutus selittää noin puolet demokratiakehityksen vaihtelusta Afrikassa, Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Oseaniassa.
– Tästä huolimatta lähetystyön merkitystä vähätellään tai se sivuutetaan, Jolkkonen harmittelee.
Pisteet demokratiasta menevät usein antiikin Kreikkaan. Jolkkosen mukaan pistelaskua pitää tarkistaa.
– Antiikin Kreikassa demokratia oli satunnaista ja se koski vain harvoja miehiä. Monet merkittävät filosofit, kuten Platon, halveksivat sitä. Sitä paitsi kreikkalaisten klassikoiden tekstit olivat pitkään saatavilla vain itäisen Välimeren alueella ja muslimimaissa, kun taas lännessä, jossa demokratia kehittyi, niitä tunnettiin huonosti.
Lähetystyöntekijät ovat puolustaneet uskonnonvapautta, koska heillä on ollut huonoja kokemuksia uskonvainoista.
JOLKKONEN JATKAA historiakuvan korjaamista perkaamalla 1700-luvun lopulla syntynyttä valistusaatetta. Sekin on saanut osakseen kunniaa liberaalin demokratian kehittymisestä. Tähän teoriaan yhdistyy usein ideologinen uskonnonvastaisuus: ajatellaan, että mitä enemmän valistusfilosofit arvostelivat uskontoa, sitä paremmin demokratia vapautui uskonnon pakkopaidasta ja puhkesi kukkaan.
– Tämä selitys on ideologinen. Siinä kristinuskolle halutaan antaa pelkkä jarruttajan rooli. Pahimmillaan lähetystyö saatetaan nähdä demokratian vastustajana ja kolonialismin pyhittäjänä. Nykytutkimuksessa tällaisiin selityksiin on syntynyt vakavia murtumia.
Jolkkonen toivoo, että Suomessakin paneuduttaisiin esimerkiksi professori Woodberryn tutkimuksiin. Ne näyttävät, että lähetystyöntekijät ovat puolustaneet uskonnonvapautta, koska heillä on ollut huonoja kokemuksia uskonvainoista. He ovat puolustaneet kansankieltä, koska he halusivat opettaa ihmisiä lukemaan Raamattua omalla äidinkielellään.
– Tämä synnytti laajan koulujärjestelmän. Lukutaito oli monilla lähetysmailla ollut vain eliitin etuoikeus, Jolkkonen muistuttaa.
Halu painaa Raamattuja ja lähetyslehtisiä loi puolestaan tarpeen kehittää kirjapainotekniikkaa ja perustaa kirjapainoja. Lähetysjärjestöt hallitsivat esimerkiksi Itä-Aasian kirjapainotoimintaa läpi koko 1800-luvun.
Miten kirkon lähetystyöstä vastaava piispa näkee nykyisen suomalaisen lähetystyön? Tuottaako se edelleen näitä samoja vaikutuksia?
– Kyllä tuottaa. Otetaan meille suomalaisille läheinen esimerkki vaikkapa Namibiasta. Ei sieltä tule pakolaisia. Miksi? Siksi, että se on afrikkalaisessa mittakaavassa vakaa demokratia ja muutenkin vahva. Ketkä siellä ovat tehneet lähetystyötä 150 vuoden ajan? Niinpä!
Jolkkosen mielestä Perussuomalaistenkin kannattaisi tukea suomalaisten tekemää kehitysyhteistyötä ja lähetystyötä
– Ihan omista lähtökohdistaankin käsin.
Jolkkonen kutsuu kriitikot nostamaan ideologiset silmälasit nenältään, kun he katsovat historiaa.
LÄHETYSTYÖN MAINEEN pilaaminen liittyy niin kutsuttuun postkolonialistiseen teoriaan, joka alkoi 1980-luvulla purkaa kristillistä maailmankuvaa tukevia selitysmalleja varsinkin humanististen tieteiden piirissä.
Jolkkosen mielestä on nurinkurista, että postkolonialistinen kritiikki syntyi aikana, jolloin kolonialismi oli jo romahtanut.
– Teorian kannattajat eivät siis voi esiintyä entisten siirtomaiden ”vapauttajina”.
Piispa huomauttaa, että heidän pelikenttänsä ovat lännen eliittihyliopistot. Niissä he ovat keskittyneet etsimään ”valtarakenteita” lähinnä kielestä ja ajattelusta.
– Näistä teoreetikoista on ollut varsin vähän hyötyä entisissä siirtomaissa kamppaileville. Enemmän apua on ollut Afrikassa ja Aasiassa käytännön kenttätyötä tekevistä lähetystyöntekijöistä, insinööreistä ja lääkäreistä.
Jolkkonen pehmentää kritiikkiään: postkolonialismi on tuonut oikeutetusti esille kolonialismin ongelmia historiassa.
– Mutta toisaalta se syyttää lähes kaikista kolmannen maailman ongelmista ”läntistä” ja ”kristillistä” kulttuuria. Tämä estää ratkaisemasta paikallisia ongelmia.
Jolkkonen kutsuu kriitikot nostamaan ideologiset silmälasit nenältään, kun he katsovat historiaa. Inkat uhrasivat lapsia aurinkojumalalle ennen Kolumbusta. Afrikkalaiset möivät toisiaan orjiksi ennen länsimaisia orjakauppiaita. Orjakauppaa on harjoitettu lähes kaikissa kulttuureissa.
– Nykyisten ruandalaisten pitää kantaa päävastuu kansanmurhastaan itse. Ja niinhän he ovat tehneetkin.
”Iso osa postkolonialismin tutkijoista on ammentanut marksilaisesta ideologiasta”
SRI LANKASTA kotoisin oleva pappi antoi lähetyspiispalle hiljattain pohdittavaa kertoessaan kotisaarensa historiasta. Siirtomaa-aikana Britannia riisti resursseja, mutta myös toi lääketieteen, rautatieverkon ja yliopistojen kaltaisia siunauksia. Tärkeimpänä Britannian vaikuttamana kehitysaskeleena pappi piti oikeusvaltioperiaatetta. Maan nykyisten ongelmien hän sanoi olevan ihan itse aiheutettuja.
– Iso osa postkolonialismin tutkijoista on ammentanut marksilaisesta ideologiasta. Se jos mikä kantaa rumaa imperialismin painohlastia kolonialismin pönkittäjänä ja ihmisoikeuksien sortajana, Jolkkonen lataa.
Protestanttiset lähetysjärjestöt olivat 1800-luvulla itsenäisiä. Ne eivät toimineet lähettäjämaiden eivätkä vastaanottavien valtioiden ohjauksessa.
– Päinvastoin. Usein ne protestoivat siirtokuntien väärinkäytöksiä ja raportoivat niistä lähettäjäjärjestöille, jotka taas raportoivat kotimaidensa hallituksille.
Piispan mukaan lähetystyöntekijät voimaannuttivat alkuperäiskansoja ja auttoivat kehittämään väkivallattomia protestoinnin muotoja, kuten vetoomuksia, boikotteja ja lakkoja. Näitä sovelsivat myöhemmin Yhdysvalloissa kansalaisoikeusliike ja musta baptismi.
– Tämä on esimerkiksi Martin Luther Kingin, Barack Obaman ja Kamala Harrisin hengellinen koti.
Kuka?
Jari Jolkkonen
piispa
Työ: Kuopion hiippakunan piispa ja kirkon lähetystyön toimikunnan puheenjohtaja
Koulutus: systemaattisen ja käytännöllisen teologian dosentti
Kiinnostaa: Yhdysvaltalaisen sosiologin Robert Woodberryn analyysi lähetystyön vaikutuksista yhteiskuntien kehitykseen.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä