Kirkolliskokouksen avajaisjumalanpalveluksessa tänään saarnasi Porvoon hiippakunnan piispa Bo-Göran Åstrand. Saarnan lähtökohtana oli Matteuksen evankeliumin vertaus kuninkaan pojan häistä, johon kutsuttavat eivät tulleetkaan, joten ovet avattiin muille vieraille.

Åstrand kytki vertauksen uusimman rippikoulukyselyn tuloksiin.

– Yli 70 prosenttia pääkaupunkiseudun rippikouluihin osallistuneista pojista sanoo uskovansa Jumalaan. Ja noin 60 prosenttia tytöistä on samaa mieltä. Miten tämä on mahdollista? Vain muutama vuosi sitten, vuonna 2019, noin 34 prosenttia rippikoulun käyneistä nuorista oli samaa mieltä väitteen ”Uskon, että Jumala on olemassa” kanssa, Åstrand ihmetteli ja totesi Matteuksen evankeliumiin viitaten:

– Me, uskonnollisesti itsevarmat, kirkon vallanpitäjät emme aina vastaa kutsuun myönteisesti – sen sijaan odottamattomat, etsijät kuulevat kutsun ja vastaavat, kun aika on oikea.  

Åstrand siteerasi katolista tšekkiläistä teologia Tomas Halikia, joka sanoo kirjassaan The afternoon of Christianity. The courage to change, että kirkolla on oltava rohkeutta muuttua. Ei niinkään tullakseen trendikkääksi, vaan tullakseen uskottavaksi.

– Hän sanoo, että kirkon on tultava paikaksi, hengelliseksi kodiksi etsijöille, ei ainoastaan paikaksi jo vakuuttuneille. Etsijöiden täytyy saada kohdata kanssakulkijoita, jotka kuuntelevat, ovat avoimia ja uskaltavat käydä dialogiin.

PIISPAN MIELESTÄ nykypäivän nuoret ovat juuri tällaisia etsijöitä.

– He uskovat – mutta he etsivät uskoa, aitoa uskoa, joka on merkityksellistä ja juurtunut elämän todellisuuteen. He eivät halua valmiita vastauksia – he haluavat tilaa kysymyksille. He eivät halua vain kuulla Jumalasta – he haluavat tavata hänet, aina meitä suuremman Jumalan. He haluavat päästä lähelle mysteeriä, ihmetellä sitä, ja aistia sen merkityksen.

Åstrand kehotti saarnassaan unohtamaan unelmat menneistä ajoista, jolloin kirkolla oli erilainen asema yhteiskunnassa. Tulevaisuudestakaan ei hänestä tarvitse huolehtia ennenaikaisesti.

– Meidän on suoritettava tehtävämme tässä ja nyt.  Tomas Halik sanoo, että meidän ei tarvitse pelätä maallistumista. Itse asiassa se puhdistaa kirkkoamme, jotta voimme nähdä selvemmin, mikä on asian ydin ja mikä todellinen tehtävämme tässä ajassa on. Meidät on kutsuttu rohkeasti julistamaan evankeliumia aikamme kielellä ja ymmärrettävillä ilmaisuilla, jotta taakka keventyy ja ihmiset saavat luottamusta ja uutta rohkeutta.

Lue myös:

Kirkolliskokous alkaa tänään — Paneelikeskustelu ottaa kantaa kirkon kipupisteisiin

Kirkolliskokouksessa keskustellaan ainakin taloudesta, metsistä ja päätöksenteon oikeusvarmuudesta