Pia-Maria Niemi: ”Kouluissa joulujuhlaa vietetään usein sekulaarina puurojuhlana”

Oppilaille tärkeintä koulun juhlissa on, että kaikki voivat osallistua. Osa olisi valmis luopumaan Suvivirrestä, jos siitä tulisi este joidenkin osallistumiselle, kertoo yhtenäisyyden rakentamista koulun yhteisissä juhlissa väitöskirjassaan tutkinut Pia-Maria Niemi.

Haastattelit väitöskirjaasi varten peruskoulun 8:nnen ja 9:nnen luokan oppilaita sekä opettajia. Mikä juhlissa on oppilaiden mielestä olennaista? Entä opettajien?

– Oppilaille tärkeää on se, että ylipäänsä on yhteisiä juhlia, jotka rikkovat kouluvuotta ja tuovat vaihtelua arkeen. Olennaista on, että juhlassa on hyvä tunnelma ja kaikki voivat osallistua.

– Opetussuunnitelman näkökulmasta juhlat eivät ole vain sosiaalisia tapahtumia, vaan niiden kautta välitetään perinteitä. Haastattelemani opettajat korostivat sitä, että juhlien avulla opitaan suomalaisia perinteitä ja historiaa.

Miten kouluissa suhtaudutaan 
juhlien uskonnolliseen sisältöön kuten joulukuvaelmaan tai Suvivirteen?

– Joulujuhlaa vietetään nykyään usein täysin sekulaarina puurojuhlana, jonka rinnalla saatetaan järjestää joulukirkko. Käytännöt ovat kuitenkin kirjavia. Kaikille yhteiseen joulujuhlaan saattaa kuulua myös modernisoitu jouluevankeliumi tai kristillisiä joululauluja. Aineistossani niitä ei pidetty ongelmana.

– Haastatteluissa tämä ei tullut esille, mutta voi olla, että monikaan ei ajattele perinteisten joululaulujen sanoituksia kovin syvällisesti, eikä näin ollen välttämättä koe niitä uskonnollisina. Tutkimuksessa Suvivirsi koettiin ennen kaikkea suomalaisena perinteenä. Osa oppilaista olisi kuitenkin valmis luopumaan sen laulamisesta, jos siitä tulisi este joidenkin osallistumiselle.

Mitä juhlien valmistelussa pitäisi ottaa huomioon, jotta kaikki kouluyhteisön jäsenet tuntisivat olevansa osallisia juhlasta?

– Joissain kouluissa järjestetään monikulttuurisia juhlia. Pelkkä erilaisten perinteiden esittely ei kuitenkaan riitä tekemään kaikista osallisia. On järjestettävä juhla mikä tahansa, mielestäni tärkeintä on, että sen suunnitteluun osallistuu kaikenlaisia oppilaita.

– Yleensä samat oppilaat – musiikkiluokat, draamaryhmät, oppilaskunnan hallitus ja tutorit – järjestävät kaikki koulun tapahtumat. Jos iso osa oppilaista ei osallistu juhlan suunnitteluun, voi olla, että he eivät ole kovin hyvin mukana juhlassakaan. Haastattelemani oppilaat kertoivat, että yleisö saattaa huudella lavalle esitysten aikana tai vain tuijottaa puhelimiaan. Moni esiintyjä kertoi pelkäävänsä virheitä ja sitä, että tulee nolatuksi. Olisi tärkeää, että myös yleisön jäsenet ymmärtäisivät olevansa vastuussa siitä, minkälaiseksi tunnelma muodostuu.

Mitkä ovat oppilaiden suosikkijuhlia kouluissa?

– Perinteiset joulujuhla ja kevätjuhla ovat pitäneet pintansa. Itsenäisyyspäivän juhla koetaan arvokkaaksi, ja sitä pidetään tärkeänä myös siksi, että juhlassa on yleensä ysien tanssit. Uudemmista juhlista suosikkeja vaikuttavat olevan Halloween ja Ystävänpäivä.

Kuva: Esko Jämsä. Teologian maisteri Pia-Maria Niemi tutki kasvatustieteen alan väitöskirjassaan yhtenäisyyden rakentamista koulun yhteisissä juhlissa.

Edellinen artikkeliHollolaan megaluokan seurakuntaliitos – ”Ei haittaa, jos diakonimme pysyy”
Seuraava artikkeliMikkelin hiippakuntaan kolme uutta rovastia

Ei näytettäviä viestejä