Unkarin perustuslakituomioistuin on mitätöinyt Unkarin uuden uskontolain, jota on syytetty uskonnonvapautta loukkaavaksi. Keskustelu kirkkojen asemasta kuitenkin jatkuu.
Hankkeilla olevan lain mukaan Unkariin jäisi vain 14 valtion hyväksymää rekisteröityä kirkkoa tai uskonnollista yhteisöä. Niitä on nykyisin 362. Lakia on ajanut Unkarin johtava keskusta-oikeistolainen Fidesz-puolue.
Unkarin perustuslakituomioistuin katsoo, ettei parlamentin jäsenille ole annettu mahdollisuutta tutkia lakitekstin viimeisintä muotoilua. Tuomioistuin myös vastustaa sitä, että jatkossa rekisteröitymistä haluavan uskonnollisen yhdyskunnan pitäisi saavuttaa parlamentissa kahden kolmasosan enemmistön tuki. Tuomioistuin jätti vuoden 1990 uskontolain voimaan.
Ihmisoikeusjärjestöt ja uskonnolliset yhdyskunnat, jotka jäisivät vaille virallista statusta ja täten muun muassa rahallisia tukia, ovat vastustaneet uutta lakia. Sitä on pidetty syrjivänä ja uskonnonvapautta loukkaavana.
Kaavaillun lain mukaan virallisen statuksen olisi saanut täyttämällä seitsemän ehtoa – muun muassa 1000 jäsentä ja 20 vuoden läsnäolo maassa.
Uuden lain kumoutumista on pidetty asiaan kantaa ottaneissa kansainvälisissä ihmisoikeusjärjestöissä voittona. Toisaalta kirkollisissa arvioissa on myös esitetty, että kyseessä on vain tekninen lain voimaantulon viivästyttäminen.
Uutta lakia on puolustettu muun muassa reformoidusta kirkosta sillä, että vanha laki on ”liiankin liberaali” ja tarjoaa kaikille pienillekin ryhmittymille mahdollisuuden virallisten kirkkojen etuoikeuksiin.
Magyar Kurirista, roomalaiskatolisesta uutistoimistosta lakia on puolestaan verrattu Itävallan ja Saksan lakeihin ja katsottu, ettei se riko uskonnonvapautta. Uutistoimisto on kuitenkin kritisoinut sitä, että rekisteröitymisen saadakseen uskonnollisen yhdyskunnan olisi saatava kahden kolmasosan parlamentaarisen enemmistön tuki.
Katolinen kirkko on Unkarin valtakirkko ja se olisi luonnollisesti säilyttänyt uudenkin lain myötä kirkollisen statuksensa.
Asiasta uutisoi ekumeeninen uutistoimisto ENI.