Perusturvan varassa elävien kotitalouksien köyhyysriski on kasvanut vuodesta 1990. Myös perusturvan varassa olevien tulot asumismenojen jälkeen ovat samassa ajassa laskeneet, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksestä.
Suurin osa perusturvan varassa elävistä kotitalouksista ei pysty kattamaan tuloillaan kohtuullisen minimin mukaista kulutusta. Ainoan poikkeuksen muodostavat eläkkeensaajat, jotka yltävät takuueläkkeen ansiosta minimikulutukseen eli vähintään 575 euroon kuukaudessa asumismenojen jälkeen.
Vuonna 2010 väestön sopivaksi katsoma vähimmäisturvan taso yksinasuvalla oli 670 euroa kuukaudessa asumismenojen jälkeen. Viidentoista vuoden aikana perusturvaetuuksien taso suhteessa väestön katsomaan riittävään vähimmäisturvan tasoon on alentunut. Vuonna 1995 yksinasuvan työttömän perusturva kattoi 77 prosenttia väestön sopivaksi katsomasta vähimmäisturvan tasosta, vuonna 2010 enää 62 prosenttia.
THL:n mukaan eläkkeensaajia lukuun ottamatta kaikille perusturvan varassa eläville kotitalouksille syntyi tehdyn arvioinnin mukaan oikeus toimeentulotukeen.
Kansainvälisessä vertailussa suomalaisen vähimmäisturvan taso ennen asumismenoja on keskimääräistä tasoa, mutta asumismenojen jälkeen tarkasteltuna suomalaisen vähimmäisturvan taso jää hieman alle länsieurooppalaisen keskitason.
Vuonna 2009 noin 150 000 suomalaista eli kotitalouksissa, joiden bruttotuloista yli 90 prosenttia koostui perusturvaetuuksista. Heidän määränsä on kaksinkertaistunut vuodesta 1990. Perusturvan varassa elävien kotitalouksien köyhyysriski on 89 prosenttia. Riski on kasvanut 1990-luvun alusta.
THL:n arviossa otettiin huomioon keskeisimmät Kelan etuudet sekä toimeentulotuki.