Rajutkin kulttuurien törmäykset ovat arkipäivää vastaanottokeskuksissa. Miksi mies ei päästä vaimoaan kielikurssille? Miksi joku ei suostu tiskaamaan tai siivoamaan jonkun tietyn henkilön kanssa? Miksi lapsia tai vaimoja lyödään?
Kaksitoista vuotta kehitysyhteistyötä Afganistanissa tehnyt lääkäri Heini Mäkilä kouluttaa nykyään niin vastaanottokeskusten henkilökuntaa kuin terveydenhuollon ammattilaisiakin kulttuurien kohtaamiseen. Koulutus auttaa suomalaisia ymmärtämään syvällisesti kulttuuria, josta irakilaiset, iranilaiset, syyrialaiset ja afganistanilaiset turvapaikanhalijat tänne tulevat.
– Kun työskentelin Afganistanissa paikallisten kanssa ja opin heidän kielensä, opin samalla ymmärtämään, minkä vuoksi näiltä alueilta tulevat turvapaikanhakijat reagoivat meidän mielestämme oudosti joihinkin asioihin Suomessa.
– Levittämällä tätä kulttuurista ymmärrystä haluan parantaa turvapaikanhakijoiden kotoutumisen edellytyksiä, Mäkilä sanoo.
Lopullinen tavoite on Mäkilän mukaan se, että maahanmuuttajat oppivat elämään maassa maan tavalla.
– Heti alkuun traumatisoituneita ja läntiseen kulttuuriin kenties epäluuloisesti suhtautuvia ihmisiä ei kuitenkaan ole viisasta pakottaa toimimaan kaikessa meidän tavallamme. Ihmiset menevät vain lukkoon, eivätkä pysty vastaanottamaan mitään tietoa, Mäkilä sanoo.
Kunnia- ja häpeäkulttuuri vaikeuttaa sopeutumista
Mäkilän mukaan Keski-Aasian ja Lähi-idän kriisialueilla vaikuttaa vahva kunnia- ja häpeäkulttuuri. Lisäksi yhteisö on yksilöä tärkeämpi. Tiettyyn yhteisöön, sukuun ja heimoon kuuluminen määrittää elämää.
Tästä johtuen esimerkiksi naista ei ehkä päästetä suomenkielen kurssille, mikäli sille osallistuu myös miehiä. Heimojen väliset ikiaikaiset kaunat voivat puolestaan estää yhteisen työnteon vastaanottokeskuksessa.
– Mielestäni voi olla viisasta järjestää alkuun naisille omia kielikursseja, joille he voivat osallistua vapaasti. Samalla turvapaikanhakijoille pitää koko ajan opettaa suomalaisia arvoja ja kertoa suomalaisesta lainsäädännöstä ja tapakulttuurista, Mäkilä sanoo.
– Tehokkain tapa välittää omia arvojamme olisi se, että suomalaiset pyytäisivät maahanmuuttajia mukaan harrastusryhmiin ja muuhun arkiseen elämään.
Vastaanottokeskuksissa eri etnisille ryhmille muotoutuu usein heimon vanhimmat, joilla on paljon päätösvaltaa. Heini Mäkilän mukaan suomalaisten olisi hyvä oppia käyttämään ilmiötä myönteisellä tavalla hyväksi.
– Näillä ihmisillä on valta neuvotella koko yhteisön puolesta. Kun heidän kanssaan päästään sopuun ja ymmärrykseen jostakin asiasta, tuo hyvä leviää koko joukkoon.
Ongelmia voi syntyä Mäkilän mukaan myös siitä, että Aasiassa asioista on tapana puhua epäsuorasti, kierrellen ja kaarrellen. Suomalaisissa tällainen puhetapa herättää epäilyksiä ja se tulkitaan jopa valehteluksi.
Lähetystyöntekijöiden ja muiden ulkomailla työskennelleiden suomalaisten kulttuuriosaamista kannattaisi Mäkilän mielestä hyödyntää turvapaikanhakijoiden kanssa tehtävässä työssä paljon nykyistä enemmän.
Lakien noudattamisesta ei voida joustaa
Erityisen vakavana ongelmana Heini Mäkilä nostaa esiin sen, että Keski-Aasian maiden kulttuureissa asiat ratkaistaan helpommin väkivallalla kuin vaikkapa Euroopassa.
Fyysinen rankaiseminen on yleisesti hyväksyttyä eikä maiden lainsäädäntö esimerkiksi kriminalisoi sellaista perheväkivaltaa, joka on Suomessa ehdottomasti kiellettyä. Lasten ja vaimon fyysinen pahoinpitely saattaa olla tavallista.
– Olen törmännyt myös sellaiseen, että suomalaista poliisia ei oikein kunnioiteta, koska hän ei käytä väkivaltaa, Mäkilä kertoo.
Maahanmuuttajien perheväkivalta on työn kautta tuttua myös Helsingin diakonissalaitoksen ylilääkärille ja kidutettujen kuntoutuskeskuksessa osa-aikaisesti työskentelevälle psykiatrille ja psykoterapeutille Jaana Föhrille.
– Jokaista ihmistä on pyrittävä ymmärtämään kokonaisvaltaisesti, mutta tämä ei tarkoita hänen kaikkien tekojensa hyväksymistä. Suomessa lait ja asetukset ovat kaiken yläpuolella, niitä on noudatettava sekä kantasuomalaisten että maahanmuuttajien. Tästä on pidettävä ehdottomasti kiinni, Föhr sanoo.
Föhrin mukaan ihmiset oppivat ällistyttävän nopeasti sen, että Suomessa lapsia tai vaimoja ei lyödä, kun heille tehdään selväksi, että Suomessa vakavasta perheväkivallasta joutuu vankilaan.
Föhr painottaa, että turvapaikanhakijoita ei pidä pakottaa sulautumaan Suomeen. Heillä on oltava oikeus omaan kieleensä ja kulttuuriinsa. Muslimeille on hyvä järjestää mahdollisuus päivittäisiin rukoushetkiin, jos he sitä toivovat. Kulttuurisensitiivisyys ei kuitenkaan koskaan tarkoita väkivallan tai kunniaväkivallan hyväksymistä.
– Lisäksi kaikista uskonnollisista tavoista ja käytännöistä pitää voida keskustella arvostavassa ja ymmärtävässä hengessä. Voidaan esimerkiksi miettiä muslimin kanssa, onko kesäaikaan sattuvan ramadanin aikainen ehdoton syömis- ja juomiskielto valoisaan aikaan perusteltu näin pohjoisessa, Föhr sanoo.
”Pahinta on, jos turvapaikanhakijat elävät vain keskenään”
Sekä Heini Mäkilä että Jaana Föhr painottavat, että maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat eivät ole yhtenäinen joukko vaan yksilöitä, joiden taustoissa ja sopeutumisen edellytyksissä on isoja eroja.
Osa on syvästi uskonnollisia ja osa ei lainkaan. Osa on korkeasti koulutettuja, vahvasti motivoituneita oppimaan suomea, halukkaita kouluttautumaan lisää ja tekemään työtä suomalaisen yhteiskunnan jäseninä. Osa taas on luku- ja kirjoitustaidottomia ja lujasti kiinni oman taustakulttuurinsa konservatiivisissa käsityksissä. Myös liian pahat traumat voivat estää kielen oppimisen ja kotoutumisen.
– Pahin vaihtoehto on se, että turvapaikanhakijat jäävät elämään vain keskenään. Avoin vuorovaikutus kantasuomalaisten kanssa ja kielen oppiminen ennaltaehkäisevät tehokkaasti ongelmia, Heini Mäkilä sanoo.
Jaana Föhrin mukaan kieliopintojen lisäksi on saatava nopeasti turvapaikanhakijoiden arjen hallinta kuntoon. Heidän on päästävä opiskelemaan ja tekemään työtä.
Heini Mäkilä on havainnut, että osalla turvapaikanhakijoista on hyvin ohuet tiedot terveellisistä elämäntavoista. Hän ehdottaa, että vastaanottokeskuksissa järjestettäisiin vaikkapa kerran viikossa terveyskerhoja, joissa keskusteltaisiin esimerkiksi terveellisestä ravinnosta, liikunnasta, oikeasta tavasta käyttää lääkkeitä tai lasten hyvinvoinnista.
Turvapaikka- päätökset Suomessa 2015
• Suomeen saapui viime vuonna 32 476 turvapaikanhakijaa. Päätöksen heistä sai 7 466 henkilöä.
• Myönteisen kansainvälisen suojelun päätöksen sai 1 628 ihmistä ja kielteisen 1 307 ihmistä. Rauenneita turvapaikkahakemuksia oli 3 186 kappaletta. Tutkimatta päätettiin jättää 1 094 hakemusta.
• Viime vuoden turvapaikanhakijoista oli irakilaisia 20 485, afganistanilaisia 5 214, somaleja 1 981, syyrialaisia 877, albaneja 762, iranilaisia 619, venäläisiä 191, kosovolaisia ja nigerialaisia 167, marokkolaisia 122, eritrealaisia 118 ja algerialaisia 100.
Lähde: Maahanmuuttovirasto
Kuva: Matti Karppinen.