Kun Pelastusarmeija aloitti toimintansa Suomessa vuonna 1889, täällä oli monenlaista köyhyyttä, kurjuutta ja avuntarvetta. Soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa -toimintafilosofialle on tilausta yhä nykypäivänä.
– Varsinkin tämän vuoden aikana työttömyys on kasvanut ja ihmisten taloudellinen tilanne huonontunut. Se näkyy myös meillä. Annamme ruoka-apua tai taloudellista tukea ostokorttien muodossa. Siinä mielessä jaamme soppaa, kuten 125 vuotta sitten, sanoo everstiluutnantti, viestintäpäällikkö Eija Kornilow Pelastusarmeijasta.
Erityisen suurta tarve on Kornilowin mukaan pääkaupunkiseudulla, jossa apua saa päivittäin noin 150 ihmistä. Avustustoimintaa harjoitetaan lahjoitusten turvin.
Kornilow sanoo, että Pelastusarmeija tukee ihmisiä, jotka ovat jostakin syystä pudonneet yhteiskunnan avun piiristä. Kunnan sosiaalitointa kolmas sektori ei hänen mukaansa korvaa, vaan yhteiskunnan tulee huolehtia omista jäsenistään.
– Kun yhteiskunnan ja sosiaalitoimen voimavarat eivät ole riittävät, syntyy painetta myös kolmannen sektorin toimijoille.
Tämän päivän saippuaksi Kornilow laskee asumispalvelutoiminnan, jota Pelastusarmeija harjoittaa kuntien kanssa yhteistyössä. Asunnottomuusongelmaa ja kodittomuutta ilmenee hänen mukaansa edelleen. Aihe on ajankohtainen, sillä tänään vietetään jälleen Asunnottomien yötä monella paikkakunnalla. Pelastusarmeija osallistuu tapahtuman järjestämiseen.
Sielunhoidonkaan tarve ei ole Kornilowin mielestä kadonnut. Everstiluutnanti muistuttaa, että esimerkiksi yksinäisyys on tänä päivänä monen ongelma.
– Haluamme tukea kaikilla osa-alueilla. Henkinen ja hengellinen hyvinvointi vaikuttaa, miten ihminen pystyy käsittelemään muita kohtaamiaan ongelmia.
Kornilowin mukaan suomalaiset suhtautuvat Pelastusarmeijaan myönteisesti. Varsinkin Joulupata-keräys tunnetaan hyvin.
– Ihmiset luottavat, että lahjoitukset menevät sinne, mihin ne pyydetään. Monet, jotka ovat itse saaneet apua, haluavat myös antaa sitä eteenpäin.
Pelastusarmeija juhlii 125-vuotista taivaltaan marraskuussa.
Kuva Toni Kaarttinen