Liki kaksi kolmasosaa tasa-arvovaltuutettuun yhteyttä ottavista on naisia. Tavallisimmin valtuutettuun turvaudutaan työsyrjinnän vuoksi. Yleisimmät syyt liittyvät palkkaan, syrjintään työhönoton tai raskauden ja perhevapaiden yhteydessä.
– Yhteydenottoja on perinteisesti ollut 1000-1200 vuodessa. Viime vuonna oli pientä laskua työsyrjinnän osalta. Lasku kertoo siitä, että viime vuosi oli vielä laman värittämä eivätkä ihmiset ota laman aikana niin hanakasti yhteyttä. Myös nettisivujen uudistus on parantanut tiedonsaantia ja vähentänyt tarvetta yhteydenottoihin, sanoo tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen
Kotimaa24:n haastattelussa.
Hän näkee suomalaisen työelämän tasa-arvossa edelleen runsaasti parannettavaa.
– Naisten ja miesten väliset palkkaerot on työelämän häpeäpilkku. Vuosien saatossa on saatu aikaiseksi niin pieniä edistysaskeleita, että ne ovat kyllä hyvin vaatimattomia.
Myös naisjohtajien vähyys huolettaa Mäkistä.
– Meillä on yhä edelleen yksityisen sektorin johtotehtävissä tavattoman vähän naisia vaikka naisten koulutustaso on korkea. Julkinen sektori on kirinyt ihan kiitettävästi. Kunnissa ja valtionhallinnossa naisten ovat päässeet paremmin etenemään.
Tasa-arvovaltuutettua lähestyvien miesten määrä on ollut hitaassa kasvussa vuoden 1987 jälkeen, jolloin tasa-arvolaki hyväksyttiin.
– Tasa-arvolain ensimmäisenä 10 vuotena naiset olivat selkeämpänä enemmistönä. Pikku hiljaa miehet ovat kirineet. Viime vuonna yhteydenottajista 35 prosenttia oli miehiä.
Vuosittain sadat pääosin työsyrjintään liittyvät yhteydenotot johtavat Mäkisen mukaan perusteellisempaan selvitykseen, joka vaatii valmisteluja ja myös työnantajan kuulemista.
– Jos ollaan sitä mieltä, että tapauksessa on menetelty tasa-arvolain vastaisesti, annetaan oikeudellisesti perusteltu kirjallinen lausunto. Viranomaisen kannanotto vauhdittaa usein asian sopimista työpaikalla. Lausunto annetaan kaikista tapauksista, joita on tutkittu, Mäkinen sanoo.
Tänään vietetään sadannen kerran YK:n kansainvälistä naistenpäivää.