Kotimaa kysyi presidenttiehdokkailta viisi kysymystä, jotka käsittelivät kirkkoa, uskoa, yhteiskuntaa ja huolia. Ehdokkaiden mukaan suomalaiset voivat olla ylpeitä tasa-arvoisesta maasta, jossa on hyvä elää.
Kysymykset:
1. Kuulutko johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan, mihin? Miksi?
2. Mikä on uskonnon paikka suomalaisessa yhteiskunnassa? Mikä on ev.lut. kirkon paikka suomalaisessa yhteiskunnassa?
3. Mikä on viimeisin kosketuksesi ev.lut. kirkkoon?
4. Mistä suomalaisten pitäisi olla huolissaan ja miksi?
5. Missä Suomi on onnistunut erityisen hyvin?
Tuula Haatainen: ”Pidän kirkon viestiä välittämisestä tärkeänä”
1. Olen evankelis-luterilaisen seurakunnan jäsen, koska pidän kirkon viestiä välittämisestä ja lähimmäisen rakkaudesta tärkeänä.
2. Uskonnonvapaus ja dialogi eri uskontojen välillä ovat minulle tärkeitä. Toivon, että suomalainen yhteiskunta tukee eri uskontojen välistä sopua. Evankelis-luterilaisella kirkolla on tärkeä vakauttava ja inhimillisyyden muistuttajan rooli. Kirkko on myös laaja toimija kansalaisyhteiskunnassa hyvinvointipalveluineen.
3. Meille syntyi taannoin ensimmäinen lapsenlapsi ja hänen kastetilaisuutensa seurakunnan puuhuvilassa oli minulle ja perheellemme herkkä hetki.
4. Eriarvoistumisesta ja asenteiden kovenemisesta niitä kohtaan, joita elämä eri tavoin koettelee. Eriarvoistuminen on kaikkien levottomuuksien, kriisien ja sotien taustalla. Se on turvallisuusuhka ja siksi siihen on suhtauduttava vakavasti.
5. Ihmisten turvallisen elämän rakennuspuut kuten lasten päivähoito, peruskoulu, julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sosiaaliturva ovat kannatelleet meitä nousemaan maailman kehittyneimpien hyvinvointivaltioiden joukkoon. Tätä yhteistä ymmärrystä ei pidä romuttaa.
Pekka Haavisto: ”Olen perusluonteeltani agnostikko”
1. Elämäni eri vaiheissa henkiset kysymykset ja uskonnot ovat olleet minulle hyvin tärkeitä. Perusluonteeltani olen agnostikko – on asioita, joita ihmisen on vaikea ymmärtää ja joista hänen on vaikea saada varmaa tietoa. Kun tämän myöntää, toimii uskon – tai luottamuksen – varassa.
Palasin kirkon jäseneksi keväällä 2016. Ylivieskan kirkon tuhopoltto taisi olla se tapahtuma, joka omassa ajattelussani oli käänne. Haluan Suomen kulttuuriperinnön säilyvän.
2. Uskonnonvapaus ja vapaus olla kuulumatta uskonnollisiin yhdyskuntiin on kansalaisen perusoikeus. Kouluopetuksessa kannatan mallia, jossa viimeistään lukiossa tunnustuksellinen uskonnonopetus korvattaisiin kaikille yhteisellä maailmankatsomus- tai elämänkatsomustiedolla ja filosofialla, joissa käsiteltäisiin myös eri kulttuurit ja uskonnot.
Kulttuurihistoriallisesti kirkot ja kirkkomaat ovat tärkeä osa suomalaisia yhdyskuntia. Kirkoilla on myös tärkeä rooli diakoniatyössä. Tämän vuoksi en muuttaisi verotuskäytäntöä.
3. Äitini hautajaiset olivat joulukuussa Helsingin Vanhassa kirkossa. Se on ollut äitini suvun kotikirkko yli vuosisadan ajan. Olen myös toiminut Kirkon Ulkomaanavun hallituksen jäsenenä, ja tehnyt Ulkomaanavun kautta myös paljon yhteistyötä kirkon kanssa.
4. Suomalaisten pitäisi olla huolissaan suomalaisista arvoista ja niiden säilymisestä. Arvomaailmaamme on aina kuulunut hädässä olevien auttaminen sekä kaikkien ihmisarvon tunnustaminen rodusta ja ihonväristä huolimatta. Kun toimimme näiden arvojen mukaisesti esimerkiksi maailman pakolaiskriisin kohdatessamme, vahvistamme suomalaisia arvoja. Jos hylkäämme arvomme kriisin keskellä, heikennämme suomalaista arvopohjaa.
5. Maailman mittakaavassa tasa-arvossa, demokratiassa ja ihmisoikeuksissa olemme olleet edelläkävijöitä. Kotimaisessakin keskustelussa näitä arvoja valitettavasti haastetaan päivittäin.
Laura Huhtasaari: ”Olen ekumeeninen yleiskristitty”
1. En kuulu. Olen ekumeeninen yleiskristitty ja näen kaikissa tunnustuksissa ja seurakunnissa Jumalan työn, mutta en kuulu niistä yhteenkään.
2. Uskonto vaikuttaa aina ko. maan kulttuuriin, arvot ovat olleet aina osa lainsäädäntöä. Luterilaisen kirkon suurimman tehtävän pitäisi olla evankeliumin julistaminen, joka liian usein on saanut väistyä kaveritoiminnan ja kahvittelun tieltä. Toisaalta kirkon diakoniatyötä pidän hyvin arvokkaana samoin kuin rakennetun ja aineettoman kulttuuriperinnön kantamista menneiltä suomalaisilta tuleville.
3. Itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelus Helsingin tuomiokirkossa.
4. Päätösvallan siirtymisestä EU:lle, poliittisen liikkumatilamme kutistumisesta, terrorismista, joukkosiirtolaisuudesta ja globaalin maailman väestönkasvusta, yhteiskuntamme jakautumisesta, syrjäytymisestä – huolenaiheita on valitettavasti paljon.
5. Olemme vuosikymmenten aikana onnistuneet hyvin monessa asiassa – kuten nousemaan yhdeksi maailman turvallisimmista ja tasa-arvoisimmista maista, jossa väestö on koulutettua. Tietysti myös rauha on tärkeä onnistuminen. Mikään ei ole itsestään selvää – Suomella on paljon menetettävää. Olen ehdokkaana, jotta tulevaisuudessakin olisi lottovoitto syntyä Suomeen.
Merja Kyllönen: ”Olen lähempänä ortodoksista kirkkoa”
1. En kuulu. Olisin ajattelultani lähempänä ortodoksista kirkkoa, mutta johtuen sen hyvin patriarkaalisesta toimintamallista en ole hakeutunut myöskään ortodoksisen kirkon jäseneksi.
2. Politiikkaa ja uskontoa ei pitäisi sotkea toisiinsa. Yhdelläkään kirkkokunnalla ei pitäisi olla erityisasemaa, vaan kaikkia tulisi kohdella samanarvoisina valtion näkökulmasta.
3. Enon hautajaiset.
4. Ihmisten välisen eriarvoistumisen kasvu. Eriarvoistuminen vie pohjaa turvalliselta yhteiskunnalta.
5. Tähän saakka koulutuksellisen tasa-arvon edistämisessä, mutta siinäkin on otettu hivenen huonoja kehitysaskelia säästöjen muodossa.
Sauli Niinistö: ”Uskon Jumalaan ja arvostan kirkon työtä”
1. Kyllä, kuulun evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja uskon Jumalaan. Arvostan kirkon tekemää työtä. Kirkon sanomalla on vahva kaikupohja tänäänkin.
2. Monesti on sanottu, että Suomi on hyvin luterilainen maa. Suomalaisen yhteiskunnan kulttuuri ja arvot perustuvat pitkälti luterilaisuuteen: työnteon arvostus, koulutuksen tärkeä rooli ja yhteiskunnan vastuu heikommista. Kirkko pitää tärkeitä arvoja yllä ja edistää niitä. Nostaisin esille erityisesti kirkon lasten ja nuorten, yksinäisten, syrjäytyneiden sekä vanhusten parissa tekemän työn merkityksen.
3. Olen usein yhteyksissä kirkon toimijoihin, viimeksi juuri ennen vuodenvaihdetta.
4. Suomen tilanne on pysynyt suhteellisen vakaana, mutta maailma on muuttunut aiempaa ennalta arvaamattomammaksi. En näe Suomeen kohdistuvan mitään erityistä turvallisuuspoliittista uhkaa, josta pitäisi olla huolissaan, mutta maailman tilannetta on seurattava tarkoin ja vaikutettava rauhan puolesta.
Maapallon väestötilanne ja ilmastonmuutos vaativat nyt suurta huomiota. Olemme ilmastonmuutoksen torjunnassa jo takamatkalla, joten käytännön toimilla on kiire.
Kannan huolta siitä, että Suomessa sisäisesti on sanallinen kohtelu erityisesti sosiaalisessa mediassa koventunut.
5. Suomi on listattu lähes kaikissa hyvää mittaavissa kansainvälisissä tutkimuksissa aivan kärkipäähän. Suomi on arvioitu muun muassa maailman vähiten hauraimmaksi maaksi. Suomi säilyy tulevaisuudessakin vakaana vain, jos pidämme kaikki osallisina. Kukin meistä voi luoda hyvää lähiympäristöönsä omalla toiminnallaan. Hyvän yhteiskunnan rakentamiseen tarvitaan meitä kaikkia.
Nils Torvalds: ”En kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön”
1. En. Äitini kääntyi katolilaisuuteen minun ollessani alle 12-vuotias, jolloin minä siirryin sinne itse asiassa tietämättäni. Erosin muistaakseni 18-vuotiaana enkä ole sen jälkeen liittynyt mihinkään uskontokuntaan.
2. Uskonto on tietysti jokaisen ihmisen henkilökohtainen asia. Yhteiskunnan tulisi kunnioittaa tätä päätöstä. Uskonto, tai kirkko, on kuitenkin myös yhdistävä tekijä yhteiskunnassamme, eikä ole pakko olla uskossa, että tästä voi hyötyä. Luterilaisen kirkon ääni on ollut vahva esimerkiksi maahanmuuttajia koskevissa kysymyksissä. Toivottavasti saamme kuunnella kirkon vahvaa ääntä myös jatkossa. Tänä päivänä tarvitsemme kirkkoa muistuttamaan meitä muun muassa heikoimmassa asemassa olevien auttamisesta. Olen tutustunut huolellisesti Martti Lutherin valtavaan modernisaatiotyöhön.
3. Käymissäni erilaisissa inhimilliseen myötätuntoon liittyvissä keskusteluissa.
4. Yhteiskunnan kahtiajako selviytyjiin ja väliinputoajiin on yhteinen haasteemme. Olen kutsunut sitä Hylkysyrjä-ilmiöksi. Tämä on Suomen lisäksi ongelma myös muualla maailmassa. Jokainen syrjäytynyt henkilö on tietysti tragedia hänen itsensä kannalta, mutta kyseessä on myös julkisen talouden kannalta menetys. On velvollisuutemme pysäyttää tämä kehitys. Poliittisella järjestelmällämme on toistaiseksi edellytyksiä puuttua näihin haasteisiin, mutta työ on aloitettava viipymättä.
5. Suomessa on hyvä elää. Olemme yksi maailman parhaista maista monella eri tavalla. Yksi syy on meidän hyvin toimiva poliittinen järjestelmämme, missä populismi yleensä viihtyy vain tilapäisesti. Toivotaan, että olemme pääsemässä eroon siitä – edellytykset ovat hyvät. Edellisten sukupolvien kova työ on tuottanut meille vankan, hyvin toimivan yhteiskunnan. Meillä on vielä hyvä koulutusjärjestelmä ja fiksu nuori sukupolvi, joka voi nostaa meidät vieläkin korkeammalle.
Matti Vanhanen: ”En sekoita uskonnollisia perusteluja politiikkaan”
1. Olen evankelis-luterilaisen seurakunnan jäsen Nurmijärvellä. En mielelläni sekoita uskonnollisia perusteluja politiikkaan enkä vaaleihin.
2. Se on olennainen osa pitkää kulttuurihistoriaamme. Kirkon sanoma ja opetukset ohjaavat suuren kansanosan ajattelua. Pääministerikaudella opin arvostamaan yhteistyötä kirkon kanssa, kun jouduimme jakamaan ja kokemaan kansallista surua monissa onnettomuuksissa ja koulusurmissa.
3. Jouluna kynttilöiden laskutilaisuus sankarihaudoille.
4. On erityisesti kaksi asiaa, jotka kytkeytyvät yläkäsitteeseen välinpitämättömyys. Meidän pitäisi olla huolissaan siitä, että isot tulevaisuuskysymykset eivät liikuta meitä tai valtiojohtoamme. Afrikka tulee olemaan tämän vuosisadan suurin kysymys, mutta se ei ole näkynyt esimerkiksi istuvan presidentin agendalla mitenkään. Meidän pitäisi nopeasti kymmenien Suomen kaltaisten maiden kanssa perustaa investointi-instrumentti, jolla saisimme yksityisen rahan liikkeelle Afrikan kehittämiseksi. Maanosaan tarvitaan miljoonia uusia työpaikkoja kattamaan nuoren väestön ja huiman väestönkasvun tarpeet. Muuten Eurooppa saa vastaanottaa vielä paljon suurempia muuttoaaltoja, mitä 2015 nähtiin. Toiseksi meidän pitäisi olla huolissaan kuppikuntaisesta itsekkyydestä. Samanmielisten kanssa kupliin sulkeutuminen ja keskustelemattomuus eri tavalla ajattelevien kanssa rapauttaa eheyttä ja keskustelukulttuuria. Jos tilanne jatkuu näin, emme kykene kohta enää yhteistyöhön saati päätöksentekoon yhteisissä asioissa. Olen itse kannustanut yhteisen suunnan etsimiseen puolien valitsemisen sijaan.
5. Juuri nyt Suomessa talouskasvu on tuonut 100 000 uutta työpaikkaa ja työttömyys vähenee. Olemme myös maailman luotettavin ja vakain kansa sekä yksi onnellisimmasta. Olemme tehneet paljon oikeita asioita historiamme aikana.
Paavo Väyrynen: ”Olen suomalainen kristitty”
1. Kuulun Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, sillä olen suomalainen kristitty.
2. Kristinusko on tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja suomalaisten sielunelämää. Luterilaisen kirkon tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen, että sen arvot vaikuttaisivat yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
3. Pari keskustelua pappien kanssa.
4. Suomalaisten pitäisi olla huolissaan kasvavasta epätasa-arvosta ja päätösvallan lipumisesta maamme rajojen ulkopuolelle, sillä nämä molemmat asiat voivat romahduttaa suomalaisten uskon politiikkaan, yhteiskuntaan ja toisiinsa.
5. Suomi onnistui pitkään kohtelemaan kaikkia kansalaisiaan tasavertaisesti ja jakamaan kansallisia voimavarojaan suhteellisen tasa-arvoisesti. Valitettavasti nämä hyvät puolet ovat heikentyneet viimeisen parin vuosikymmenen aikana.
Kuva: Vesa-Matti Väärä. Presidenttiehdokkaita tentattiin Kallion kirkossa sunnuntai-iltana 21.1.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä