Nykyisellä ylioppilastutkinnolla on ikää 161 vuotta, sillä vuonna 1852 tutkinto sidottiin ensikertaa lukion oppimäärään. Tutkinto on uudistunut vuosien varrella ja nykyisen sen voi kirjoittaa kolmena perättäisenä kertana.
Valtaosa valmistuu keväisin, mutta yhä suurempi osa lukiolaisista kirjoittaa ylioppilaaksi kolmessa ja puolessa vuodessa eli juhlii valkolakkia itsenäisyyspäivän tienoilla. Viime syksynä ylioppilaaksi pääsi noin 3000 nuorta.
Ylioppilastutkinnon suorittaa noin puolet ikäluokasta.
Valkolakkien lisäksi monet ammatteihin valmistuneet hankkivat erityisen ammattilakin, joka muistuttaa ylioppilaslakkia, mutta jonka erilaiset värit ja niiden yhdistelmät kertovat suoritetusta tutkinnosta.
Uskonnon kysymykset
Ylioppilaskirjoituksissa kevään 2013 evankelis-luterilaisessa uskonnossa kysyttiin kokelaita muun muassa islamin perusopeista ja Raamatun apokryfikirjoista. Niin ikään haluttiin tietää, millainen merkitys luostareilla on ollut eurooppalaiselle kulttuurille, pyydettiin pohtimaan Jerusalemin merkitystä kolme uskonnon pyhänä kaupunkina sekä omantunnon vapauden toteutumista kristikunnan historian eri vaiheissa. Niin ikään haluttiin määrittelemiä termeistä vapaakirkko, valtiokirkko ja kansankirkko.
Yksi kysymys kuului kokonaisuudessaan seuraavasti: Teologian professori Osmo Tiililä (1904–1972) sanoi aikanaan, että ”kirkko on olemassa sen tähden, että täällä kuollaan”. Pohdi kirkkoon kuulumisen merkitystä nykypäivänä.
Vanhat kysymykset julki
Kansallisarkisto on digitoinut Ylioppilastutkintolautakunnan arkistoon sisältyvät ylioppilastutkinnon koetehtävät vuosilta 1874–1969. Kysymykset ovat luettavissa arkistolaitoksen Digitaaliarkistossa.
Asiakirjat ovat osa ylioppilastutkintolautakunnan arkistoa. Vuoteen 1943 asti kysymykset ovat vapaasti luettavissa. Tätä myöhemmistä tehtävistä on poistettu kysymykset, joissa on tekijänoikeudellisia rajoitteita (esimerkiksi runoja). Täydellisiin kysymyssarjoihin voi tutustua Kansallisarkistossa.
Ilmoita asiavirheestä